En ole nuori, en kaunis, en edes rikas, olenpahan vaan vanha, tässäkö sen salaisuus; vai olenko ehkä kissottunut mummi puumaksi.
Jos olisin tiennyt tämän saavutetun obtion nuorenpana olisin iloinnut tulevasta enkä taistellut niinkään rypyistä vaan antanut niiden tulla omia aikojaan.....
Nyt minulle aukeavat ovet, niin ulos kuin hissiinkiin mennessä. Tätä bonusta sai odottaa vuodet nyt se vihdoinkin on tapahtunut.
Olisiko äitien kasvatuksen tulos, vai säälikö, minusta kun ei saa puumaa tekemälläkään.
Vasta eilen huomasin ja tiedostin ihmeen, olimme menossa ulos ystäväni Maijan kanssa.
Työntelin pyörätuolissa istuvaa ystävääni ja mietin jo etukäteen hankalaa hissiin pääsyä.
Mutta siinä hän seisoi pitkä komea mies, piti ovea auki ja auttoi kahta harmaapäistä.
Käveli itse portaat, mutta se ele, se lämmitti ja pisti miettimään niitä kaikkia ovia ja apuja mitä olemme Maijan kanssa saaneet kun olemme liikkuneet ympäri kaupunkia.
On kynnyksiä, on kaatuneita kahvimukeja, kaikista on selvitty, ja nimenomaan nuorten avuliaisten miesten avulla.
Niin kaatuihan Maijalta kerran ravintolassa kahvit pöydälle, kun en ehtinyt ajoissa auttamaan...
Onneksi pöydälle, ettei polttanut itseään...
Salamana seisoi viereisen pöydän "ritari" ja kuivatti pöytää lautasliinoillaan, omat kaksi pientä istuivat katsellen tapahtumaa vierestä, toinen rattaissaan.
On meitä naisetkin auttaneet, ei silti....
Jopa tapauksessa kaikki nämä avut ovat antaneet meille mahdollisuuden ulkoilla ja elää niin hyvin kuin mahdollista.
Siis kiitos...
Auta niin tulet itsekin autetuksi.
Kesäterveisin.... Rakkaudella murmur ja pyörätuolissa istuva Maija
Jos olisin tiennyt tämän saavutetun obtion nuorenpana olisin iloinnut tulevasta enkä taistellut niinkään rypyistä vaan antanut niiden tulla omia aikojaan.....
Nyt minulle aukeavat ovet, niin ulos kuin hissiinkiin mennessä. Tätä bonusta sai odottaa vuodet nyt se vihdoinkin on tapahtunut.
Olisiko äitien kasvatuksen tulos, vai säälikö, minusta kun ei saa puumaa tekemälläkään.
Vasta eilen huomasin ja tiedostin ihmeen, olimme menossa ulos ystäväni Maijan kanssa.
Työntelin pyörätuolissa istuvaa ystävääni ja mietin jo etukäteen hankalaa hissiin pääsyä.
Mutta siinä hän seisoi pitkä komea mies, piti ovea auki ja auttoi kahta harmaapäistä.
Käveli itse portaat, mutta se ele, se lämmitti ja pisti miettimään niitä kaikkia ovia ja apuja mitä olemme Maijan kanssa saaneet kun olemme liikkuneet ympäri kaupunkia.
On kynnyksiä, on kaatuneita kahvimukeja, kaikista on selvitty, ja nimenomaan nuorten avuliaisten miesten avulla.
Niin kaatuihan Maijalta kerran ravintolassa kahvit pöydälle, kun en ehtinyt ajoissa auttamaan...
Onneksi pöydälle, ettei polttanut itseään...
Salamana seisoi viereisen pöydän "ritari" ja kuivatti pöytää lautasliinoillaan, omat kaksi pientä istuivat katsellen tapahtumaa vierestä, toinen rattaissaan.
On meitä naisetkin auttaneet, ei silti....
Jopa tapauksessa kaikki nämä avut ovat antaneet meille mahdollisuuden ulkoilla ja elää niin hyvin kuin mahdollista.
Siis kiitos...
Auta niin tulet itsekin autetuksi.
Kesäterveisin.... Rakkaudella murmur ja pyörätuolissa istuva Maija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti