murmurin muistelot: Miten eroittaa komissaarin ja sairaanhoitajan: No viimeistään eläkkeestä. Kun EU:ssa viisi vuotta työskennellyt komissaari jää 65 vuotiaana eläkkeelle hän on oikeutettu vähintään 51069 e...
lauantai 11. lokakuuta 2014
Miten eroittaa komissaarin ja sairaanhoitajan
No viimeistään eläkkeestä. Kun EU:ssa viisi vuotta työskennellyt komissaari jää 65 vuotiaana eläkkeelle hän on oikeutettu vähintään 51069 euron eläkkeeseen. Eikä murmuri puhu nyt vuodesta vaan kuukausieläkkeestä.
Kyllä nyt ottaa pattiin, olisi nuorempana miettinyt tarkemmin. Mutta kun se ääni sisuksissa huuteli vaan sairaanhoitajan rooliin. Ei silloin miettinyt palkan suuruutta, ei hankalia työaikoja, ei olosuhteita, eikä varsinkaan noita likaisen työn hajuhaittoja.
Ei sinne oli päästävä.
Kun olisi saanut edes kunniotusta, piikana pitivät. Taitavat pitää vieläkin, ei tuo kunnioitus pahemmin loista edes eläkepäivinä.
Yli kolmekymmentä vuotta tuli työtä tehtyä ja yhä sitä rakastan. On se kumma...
Lohduttelen vaan ajatuksella että täytyyhän jonkun olla pohjan pohjimmaisena, ei sitä muuten komissaarin eläkkeitä maksella.
Mutta on se kumma tämä maailma, toiselle ei maksettaisi edes sitä pientä eläkettä minkä on vuosien saatossa tienannut, herrat vaan rutisevat että tullaan kalliiksi.
Mutta mites sitten suu pannaan kun joka viiden vuoden jälkeen komissaari täyttää 65 vuotta ja näitä komissaaria tulee riittämään pilvin pimein.
Mistäs mahtavat Eu:ssa nämä mammutti eläkkeet pieraista, ei noita alvejakaan loputtiin voi nostaa.
Murmurista tuntuu että nyt viimeistään tulisi ottaa järki käteen, ei sitä rahaa loputtomiin riitä, vaikka EU:ssa ollaankin.
Vai käykö kuten monessa hyväntekeväisyys kampanjassa joissa suurin osa keräyksestä päätyy palkkakuluihin ym. toimitus kuluihin...
Olisi sittenkin pitänyt ajatella järjellä eikä sydämellä, vai olisiko.
Kyrsiihän se, jos ei muuta niin ruokakaupassa senttejä venytellessä.
Täytyyhän sitä jonkun olla pienemmällä, ei sitä muuten obtioita eikä suuria eläkkeitä maksella, jostakin se raha on nyhjäistävä.
Rutinat sikseen, nosta rinta rottingille ja katso peilistä. Voit olla ylpeä itseesi, sinä se olet joka edesautat komissaarin eläkkeen maksussa. Sinä pienipalkkainen eläkeläinen olet oikeastaan kansallissankari, hurraa...
Hyvää syksyä, anteeksi taas rutinat, tuli vaan luettua näistä eläkeasioista.
Tietoa ei ole vedetty karvahatusta eikä villapiposta vaan oikein päivälehden jutusta, joten kyllä nyt kyrsii...
Rakkain terveisin kuitenkin murmur
Kyllä nyt ottaa pattiin, olisi nuorempana miettinyt tarkemmin. Mutta kun se ääni sisuksissa huuteli vaan sairaanhoitajan rooliin. Ei silloin miettinyt palkan suuruutta, ei hankalia työaikoja, ei olosuhteita, eikä varsinkaan noita likaisen työn hajuhaittoja.
Ei sinne oli päästävä.
Kun olisi saanut edes kunniotusta, piikana pitivät. Taitavat pitää vieläkin, ei tuo kunnioitus pahemmin loista edes eläkepäivinä.
Yli kolmekymmentä vuotta tuli työtä tehtyä ja yhä sitä rakastan. On se kumma...
Lohduttelen vaan ajatuksella että täytyyhän jonkun olla pohjan pohjimmaisena, ei sitä muuten komissaarin eläkkeitä maksella.
Mutta on se kumma tämä maailma, toiselle ei maksettaisi edes sitä pientä eläkettä minkä on vuosien saatossa tienannut, herrat vaan rutisevat että tullaan kalliiksi.
Mutta mites sitten suu pannaan kun joka viiden vuoden jälkeen komissaari täyttää 65 vuotta ja näitä komissaaria tulee riittämään pilvin pimein.
Mistäs mahtavat Eu:ssa nämä mammutti eläkkeet pieraista, ei noita alvejakaan loputtiin voi nostaa.
Murmurista tuntuu että nyt viimeistään tulisi ottaa järki käteen, ei sitä rahaa loputtomiin riitä, vaikka EU:ssa ollaankin.
Vai käykö kuten monessa hyväntekeväisyys kampanjassa joissa suurin osa keräyksestä päätyy palkkakuluihin ym. toimitus kuluihin...
Olisi sittenkin pitänyt ajatella järjellä eikä sydämellä, vai olisiko.
Kyrsiihän se, jos ei muuta niin ruokakaupassa senttejä venytellessä.
Täytyyhän sitä jonkun olla pienemmällä, ei sitä muuten obtioita eikä suuria eläkkeitä maksella, jostakin se raha on nyhjäistävä.
Rutinat sikseen, nosta rinta rottingille ja katso peilistä. Voit olla ylpeä itseesi, sinä se olet joka edesautat komissaarin eläkkeen maksussa. Sinä pienipalkkainen eläkeläinen olet oikeastaan kansallissankari, hurraa...
Hyvää syksyä, anteeksi taas rutinat, tuli vaan luettua näistä eläkeasioista.
Tietoa ei ole vedetty karvahatusta eikä villapiposta vaan oikein päivälehden jutusta, joten kyllä nyt kyrsii...
Rakkain terveisin kuitenkin murmur
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)