Matka

 Matka
Lähtisitkö kanssani matkalle.
Pysyisitkö rinnalla, vieressä, olisitko muistini ja turvani.
Tänään saatan muistaa nimesi, huomenna ehkä kasvosi.
Pysytkö rinnalla vaikka jalkani ei kanna... Lusikka ei löydä suuta.
Autatko, olisitko saattaja, jonka joka kerran tapaan ensimmäisen kerran.
Olisitko saattaja joka ei tuomitse, kulkee rinnalla, jaksatko...
En paljoa vaadi. en paljoa odota, vain rinnalla kulkijaa, ymmärtäjää...
Hyväksyjää, armahtajaa...
Lähtisitkö saattajaksi matkalle... Juna odottaa, jäisit laiturille, saattaisit, silittäisit poskea, hiuksia... Olisit sinä.

Älä itke, kaikki on hyvin, minulla on rauha... Minua odotetaan !



Saattajia, myötäeläviä tarvitaan, yksinäisiä vanhuksia odottaa yksinäinen vanhuus.
Olisiko sinusta saattajaksi, rinnalla kulkijaksi...
Vapaaehtoistyö antaa enemmän kuin ottaa, meitä kaikkia tarvitaan.
Tartu haasteeseen, unohda ennakkoluulo, uskalla; tämä uskallus ei maksa.
Uskalla olla ihminen ihmiselle ! Kaikki vanhenemme, osa unohdettuina, yksinään...

 Rakkaudella murmur, muuten aloitin vapaaehtoistyön ja löysin harvinais laatuisen ystävyyssuhteen... Koskaan ei ole liian myöhäistä.

Kirjoitellaan, hyvää kesää !

Kirjoitin tämän jo vuosia sitten, mutta runo tai pikemminkin runonen on yhä ajankohtainen. Teen yhä vapaaehtoistyötä, jopa ystäväni on sama. Ystävyytemme on lujittunut se jatkuu ja jatkuu, kunnes on aika nousta viimeiseen junaan, viimeiseltä pysäkiltä.
Meitä vapaaehtoisystäviä tarvitaan, sinua, minua. Kenenkään ei ole hyvä olla yksin. Kukaan ei halua lähteä yksin.