murmurin muistelot: Harmittaahan se kun rahaa heitetään kuin kankkulan...

murmurin muistelot: Harmittaahan se kun rahaa heitetään kuin kankkulan...: Eikä se vielä mitään jos sitä olisi heitettäväksi asti, mutta kun ei ole niin tyhjästä on paha nyhjästä.  Vai mitä sanoo kansa joka vero...

Harmittaahan se kun rahaa heitetään kuin kankkulan kaivoon

Eikä se vielä mitään jos sitä olisi heitettäväksi asti, mutta kun ei ole niin tyhjästä on paha nyhjästä. 

Vai mitä sanoo kansa joka verorahoineen joutuu maksumieheksi. 

Näin on päässyt käymään ja taas tietysti murmuri rutisee. Nyt kyllä syystä, ainakin omasta mielestään......

Kaikesta nipistetään, terveydenhuollossa, hammashuollossa, siis kaikesta, kun ei ole varaa niin ei ole, jostakin on leikattava.

Oikeinhan se on että vanhuksen hampaat hoidetaan ja vielä laitoksessa olevan. Eikä hoidon takana ole ulkonäkö ei hajuhaitat vaan jo ihan terveyden hoidollinen tilanne. Suuhan bakteeripesäkkeineen on terveysriski numero uno, eli yksi.

Vanhusta rahdataan kunnan rahoittamaan hammashuoltoon, huom, jonka kustanja lopulta on jokainen veroja maksava kuntalainen.

Huomioi kyseessä on puhtaasti terveyden hoidollinen pakon sanelema hoitotapahtuma.

Otetaan röntgenkuvat, annetaan profylaktinen antibioottihoito, hoidetaan kuntoon. 

Useasti käydään poraataan ja paikataan, poistetaan ja puhdistetaan..... Kuljetukseen tarvitaan henkilökuntaa, jos omaisia ei satu löytymään, kuljetus väline eli auto jne...

Entsäs vanhuksen kivut, ei se poraaminen ja poisto ihan kivutonta ole, ei vaikka puudutetaankin, ja jäähän siihen jälkisärky vaikka kipulääkekin on keksitty.

No, joka kerralla hammaslääkäri painottaa osastolla tapahtuvaa pakollista puhdistusrituaalia. Aamuin illoin kunnon pesu harjalla, mielellään koneellisella sekä hammasväli harjojen tai siliconitikkujen käyttöä. Lähettää jopa ohjeet kirjallisena osastolle, siis vastuunsa tunteva, koulunsa käynyt.....

Omaiset siis hankkivat apteekista kyseiset välineet, tietenkin omaan laskuunsa.... 

Jokaiselle hoitajalle opetetaan jo koulutusvaiheessa suun hygienian tarpeellisuus, on vain kumma mihin se tosi tilanteessa häviää....

Ei siihen auta tieto, ei hammaslääkärin kirjalliset ohjeet, ei välineet, ei kun ei.

Näin hammaslääkärin hyvin suorittama työ häviää samoin kuin kuntalaisten sijoittamat eurot, sinne ne painuu kankkulankaivon pohjamutiin, ei edes pulputa mennessään. 

Miksi siis hoitaja muistaa vaihtaa vaipan, käyttää wc:ssä, pestä kasvot mutta unohtaa oikeastaan  terveysriskin eli hampaat. 

Vanhuksia on eri ikäisiä ja sairauksia monenmoisia, joten dementiaa sairastava 69 vuotias tarvitsee elämänsä aikana vielä useita täysihoitoja suuhunsa. 

Miksi siis hoitohenkilökunta sabotoi, potilaan hoito kun pitäisi kaiken järjen mukaan olla kokonaisvaltaista.

Miksi sitä muuten voisi kuvata kun ohjeet makaavat kanslian pöydällä, siellähän ne varmasti jakavat tietoa ja hampaat hoituvat itsestään. 

Joten sanotaan vaan että kansa tietää ja tietysti maksaa. 

Näillä rutinoilla mennään taas, on se kumma kun aina pitää rutista, ja vielä ihan päivän selvistä asioista.

Onhan se suu ihan yhtä tärkeä kuin se vaipan vaihto, vai mitä????

Kaikesta rutinasta huolimatta rakkaudella murmur......

murmurin muistelot: Bonus ja opitio

murmurin muistelot: Bonus ja opitio: En ole nuori, en kaunis, en edes rikas, olenpahan vaan vanha, tässäkö sen salaisuus; vai olenko ehkä kissottunut mummi puumaksi. Jos olisi...

Bonus ja opitio

En ole nuori, en kaunis, en edes rikas, olenpahan vaan vanha, tässäkö sen salaisuus; vai olenko ehkä kissottunut mummi puumaksi.
Jos olisin tiennyt tämän saavutetun obtion nuorenpana olisin iloinnut tulevasta enkä taistellut niinkään rypyistä vaan antanut niiden tulla omia aikojaan.....
Nyt minulle aukeavat ovet, niin ulos kuin hissiinkiin mennessä. Tätä bonusta sai odottaa vuodet nyt se vihdoinkin on tapahtunut.
Olisiko äitien kasvatuksen tulos, vai säälikö, minusta kun ei saa puumaa tekemälläkään.
Vasta eilen huomasin ja tiedostin ihmeen, olimme menossa ulos ystäväni Maijan kanssa.
Työntelin pyörätuolissa istuvaa ystävääni ja mietin jo etukäteen hankalaa hissiin pääsyä.
Mutta siinä hän seisoi pitkä komea mies, piti ovea auki ja auttoi kahta harmaapäistä.
Käveli itse portaat, mutta se ele, se lämmitti ja pisti miettimään niitä kaikkia ovia ja apuja mitä olemme Maijan kanssa saaneet kun olemme liikkuneet ympäri kaupunkia.
On kynnyksiä, on kaatuneita kahvimukeja, kaikista on selvitty, ja nimenomaan nuorten avuliaisten miesten avulla.
Niin kaatuihan Maijalta kerran ravintolassa kahvit pöydälle, kun en ehtinyt ajoissa auttamaan...
Onneksi pöydälle, ettei polttanut itseään...
Salamana seisoi viereisen pöydän "ritari" ja kuivatti pöytää lautasliinoillaan, omat kaksi pientä istuivat katsellen tapahtumaa vierestä, toinen rattaissaan.
On meitä naisetkin auttaneet, ei silti....
Jopa tapauksessa kaikki nämä avut ovat antaneet meille mahdollisuuden ulkoilla ja elää niin hyvin kuin mahdollista.
Siis kiitos...
Auta niin tulet itsekin autetuksi.
Kesäterveisin.... Rakkaudella murmur ja pyörätuolissa istuva Maija