Pulmapäev Keski-Suomessa / kaikkea sattuu ja tapahtuu

Ja kyllä siinä kaikkea tapahtuikin, anoppi käytettiin terveyskeskuksessa, mustamaija vei hääparin kesken juhlien, kyökki Leena sammui keittiöön ja rippikoululainen vessaan.
Mutta jotta kaikki selviäisi aloitetaan alusta, kaikki todella tapahtui näin.
No ensinnäkin pulmapäev on viroa ja on suomeksi hääpäivä.
Pulmia saattaa tulla itsekullekin häiden järjestämisessä ja entäs elo uuden siipan kanssa, se jos mikä saattaa muodostua pulmalliseksi.
Hääjärjestelyt menivät mallikkaasti, ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, vaikka pidot olivat suuret. Emäntä oli pannut parastaan ja vanha puutarha kaunis ja romanttinen paikka häiden järjestelyyn.
Sääkin suosi rakastunutta paria, aurinko paistoi täydeltä taivaalta, linnut lauloi ja tuntui ettei mikään voisi mennä vinoon.
Kaunis metsäkirkko oli valittu häitä juhlistamaan ja nuorikkokin oli juuri rippikoulun suorittanut, joten häät voi alkaa.
Muuten nuorikko suoritti rippikoulun vasta 23vuotiaana, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Mutta ne hyttyset, ei se että ne inisevät mutta kun ne vielä purevat, eivät erottele vanhaa nuorista kaikki kelpaa. joten tietenkin anoppia joka sattuu olemaan niille allerginen. Anopin kaula alkoi turvota ja turvota joten ei muuta kuin terveyskeskukseen, häiden alkuun oli tunti, joten kiireettä pukkaa. Onneksi apu hoitui kortisonilla ja adrenaliinilla ja häät voi alkaa.
Hääpari soudettiin kirkkoveneellä metsäkirkosta häätaloon, miehet toimivat soutajina, joten voiko ihanammin yhteiseloa aloittaa.
Kaikki ei kuitenkaan käy kuin elokuvissa vaikka morsian oli kaunis ja sulhanen komea.
Hääjuhla alkoi mallikkaasti ja jatkuikin kunnes palkattu apu kyökki Leena alkoi osoit-
taa hieman outoa käytöstä, koska en tuntenut kyseistä henkilöä entuudestaan laitoin unohtelun ja nukahtelun omituisuuksien joukkoon, jälkikäteen kuulin rouvan simahta-
neen. Joten tästä syyttäkäämme kuningas alkoholia, voi minkä taas teit.
Tämä ei kunnon juhlia haitannut eikä edes hidastanut, bestman piti puheen (ylpeänä saamastaan luottamuksesta), anopit ryöstettiin sekä myös tietenkin palautettiin kunniakkaasti.
Mutta kaiken ilon keskelle kuin tyhjästä ajoi paikalle mustamaija eli poliisiauto valot vilkkuen ja pillit soiden, häävieraat vilkuilivat toisiaan epäuskoisina, ei voi olla totta.
Mutta olihan se, kaksi raamikasta konstaapelia kuljetti hiljaisen nuorenparin kuuluste-
luihin, autoon vaan ja ovet kiinni.
Kirkonkylään, minnekä muuallekaan, lähtiessään sulhanen katsoi sukuaan ja äitiään posket kalvenneina, mietti varmaan mielessään mitä on tullut tehtyä ja missä. Kuten yleensä selityksiä ei kysytty eikä vastauksia annettu.
Kun auto kaartoi puutarhasta maantielle, alkoi tilanne saada melkeinpä kaaottisen tunnelman, katseltiin ja kyseltiin mitä oli voinut tapahtua?
Asioillahan on tapana järjestyä, joten Jason, morsiammen siskon mies kertoi miten oli edellispäivänä humalapäissään ajanut mopoa ja jäänyt kiinni.
Lain mukainen rangaistus määrättiin mutta jotenkin subliikki Kanadan kansalainen oli saanut järjestettyä konnankoukun hääjuhlien iloksi, nuoripari oli kuin olikin kuljetettu hotellin häähuoneeseen viettämään hääyötään, joten maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto.
Juhlapaikka jätettiin ja siirryttiin hotelliin jatkoille, ilo jatkui kunnes valomerkki ilmoitti viimeisillekin häiden olevan tältä illalta ohi, tosin nuoriso taisi jatkaa aamuun asti.
Aamuaurinko paljasti lopulta karun totuuden itsekullekin myös rippikoulutytöille, kokeilu ja harjoittelu kannattaa, mutta maltti on aina valttia harjoittelussakin.
Yhtäkaikki onnistuneet ikimuistoiset häät, järjestelyt onnistuivat täydellisesti, ruoka ja tarjoilu oli täydellistä, joten kiitos.
Eläessä tapahtuu ja kommellukset tekevät elämästä täydellisen ja antoisan.
Kirjoitellaan ja muistellaan, hyvää ja aurinkoista kevättä, kyllä se sieltä tulee.