keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Tartto ja mualiman matkaajat

Siis nyt se on tapahtunut, kauniit matkustavat ilmaiseksi!!! Mutta harmikseni voin todeta,
en ole kaunis enkä edes nuori joten tämä ilmoitus ei ilmeisestikään koske minua.
Huhtikuussa avattu Misstravel.com-sivusto lupaa ratkaista kauniiden mutta valitettavasti köyhien matkustusongelmat.
Ja tämä ilmoitus koskee yhtälailla naisia kuin miehiä!!
Palveluun voivat rekisteröityä joko hyvännäköiset tai hyvätuloiset, perintöäkään ei kielletä, eikä suuria obtioita.
Sivuston perustaja Brandon Wade kieltää kuitenkin Misstravelin olevan seuralaispalvelu, mutta perästä kuuluu, onkohan nämä epäilyt vain köyhän kateellisen vanhan naisen jorinoita.
Sivusto on kuulemma vain tapaamispaikka siinä missä baarit tai yökerhotkin, ei tuo yöelämä kyllä minulle illantorkulle sopisikaan, joten mitä sitä vanhaa matkakumppania vaihtamaan kun on vuosien saatossa todettu hyväksi, tosin lisä varakkuus ei olisi pahitteeksi. Pitäisiköhän lotota, ei varmaan haitaksi olisi??
No kun ei ole tuota ulkonäköä niin pitää elää varojensa mukaan, valinnan varaa kyllä löytyy edullisemmassakin muodossa.
Nyt löytyi Tartto, monine kasvoineen tuo Viron helmi lunastaa kyllä paikkansa kulttuurin ja miksei myös himoshoppaajan sydämessä.
Kaupungin vanha keskusta on kaunis, siinä sitten huokailtiin talojen väritystä, eikä kateellisuus ollut kaukana. Saisipa tämän kaupungin värityksen omaan kotikaupunkiin.
No kaikki mikä kiiltää ei kuitenkaan ole kultaa, joten parempi palata maanpinnalle.
Tosin jos haluat syödä hyvin ja kohtuu hintaan kannattaa poiketa Raatihuoneentorin kupeesta sivummalle, ei kuitenkaan paljon.
Söimme aivan loistavan päivällisen aito italiaisessa ravintolassa, jopa tv-ohjelma joka pyöri selkäni takana tuli suoraan emämaasta Italiasta. Kun haluat hyvää italialaista ruokaa ei tarvitse näköjään matkustaa Italiaan, voi mamma mia!! Jo ruuan tilaaminen Italiaksi antaa onnen jonka voittaa vain vielä parempi ruoka.
Laita rihma kiinni opasti noin 60 kymppinen naistaksinkuljettaja lentoasemalta eikä käynnistänyt autoa ennen kuin turvavyö oli kiinnitetty kaiken sääntöjen mukaan.
Muutenkin matka hotellille jatkui tutuissa merkeissä, Dingon tuttu autiotalo soi radiossa, tosin eestin kielisenä, mutta kuitenkin. Kuljettaja rouva kuten myös me matkustajat totesimme kyseisen kappaleen olevan vielä parempi eestin kielellä, joten jos vienti tyssää niin käännösmusiikki vie Suomea maailmankartalle.
Shoppailija minä löysi piankin omat putiikkinsa ja matkakassa hupeni kenkiin ja muuhun mitä ilman ei kunnon nainen todellakaan voi olla, joten turhamaisuus kunniaan.
Kauniin yliopistorakennuksen ulkopuolella muistelin valelääkäriä ja hänen väärennös
todistuksiaan. Mistähän lie todistuksensa ostanut, tuskin edes tästä kaupungista, sai vain media vettä myllyynsä ja yliopisto huonoa mainosta.
Hotellimme aamiainen oli kyllä omaa luokkaansa, vatsaan sai kyllä täytettä, mutta siihen se taisi jäädäkin. Naismatkustajana kaipaisin bidettä, mutta edes delux huone ei sitä sisällä, olisikohan pitänyt ottaa sviitti.
Taksitaksat pitivät ja samat maksumääreet koristivat joka taksinikkunaa, täällä ei ihan helposti turistia huijata. Taksien siisteys tosin kaipaisi viranomaisten huomiota, siistejäkin tosin löytyy.
Matkustus avartaa joten uutta matkaa ajatellen ja matkakassaa keräten katsotaan mihinkä tutkain osoittaa.
Ihminen on luotu kulkemaan, uteliaisuus täyttymään, näe, koe ja nauti.
Hyvää kevättä ja kesää odotellen MURMUR.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti