Punaiset lyhdyt, Marilynin sensuellit kuvat seinillä ja musiikki, tuo ihana mukaan tempaava jytke, siinä EG-klubin valttikortit.
Saipa siellä seuran lisäksi hyvää ruokaakin, juomasta puhumattakaan.
Tuo hieman pahamaineinen paikka sai kansan liikkeelle jo alkuillasta, parhain tanssitila lattialla alkoi täyttyä jo kello kuuden jälkeen.
Eronneet, karanneet tai muuten vain seuraa vailla olevat täyttivät paikan yhteiskuntaluokasta riippumatta. Siinä meni muurarit, ekonomit ja työttömät sekaisin kun alkoi sekahaku, ja kotirouvakin oli unohtanut ujoutensa narikkaan.
Oli aina helppo verhoutua muka tanssimisen haluun kun takaraivossa kuitenkin jyskytti tuo ikivanha uteliaisuus uusiin kasvoihin, uusiin seikkailuihin ja oman viehätysvoimansa testaamiseen, vieläkö se kävisi flaksi?
Juoma vaihtoi olintilaa ja humalahakuisesti, mutta hauskaa riitti niin polttari- kuin työporukoillekin.
Juorut täyttivät ainakin naisten wc:n ilmapiirin, joten selväksi tuli minkä näköisellä naisella oli almanakka täynnä miesten puhelinnumeroita, kuulemma soitti valikoidusti kenet haluaa sillä kertaa vuoteensa lämmittäjäksi.
Muutenkin taisi illan aikana vaihtaa omistajaa niin kellot kuin sormuksetkin. Eräälläkin vakio asiakkaalla kun sattui olemaan ripirinnan kelloja molemmat kädet täynnä ja sormukset täyttivät taskut, joten kauppa se on joka kannattaa, vapaa ajallakin.
Kaikkea näki ja kaikkea tapahtui, mutta harvemmin rähinöitä.
Moni rakkaus sai alkunsa, illaksi, viikoksi ja miksei vuosiksi, suurin osa loppui aamuun auringon nousun myötä.
Ei iltaa ilman "Peter Pania" ja löytyipä monta narsistiakin, meitä kun on moneksi, ihmisen kun ei ole hyvä olla yksin, lauma sielun.
Mutta tanssi jatkui ja väki vaihtui, illan mittaan useitakin kertoja.
Baaritiskin ympärys täyttyi ja tupakan savu täytti ilman harmaaksi sumupilveksi, työsuojelusta ei siinä vaiheessa puhuttu.
Tiivis ja kuuma oli tunnelma kun tanssittiin, ahdastakin, mutta eipä tainnut tuo häiritä.
Jaloille tallattiin, tönittiin, saipa joskus kyynerpäästäkin iskun kun vieruspari taivutti tulista tangoa.
Mutta hassuinta oli kun juuri tilaamani Jaffa ( ihan raakana) juotiin sillä aikaa kun olin tanssimassa, joten ei tainnut juoja saada ilmaista humalaa.
Täällä moni suhde sai alkunsa ja moni myös loppunsa, elämä menee menojaan ja ihminen elää tavallaan.
Mutta kuitenkin Ellin ja Gunnarin matala kynnys sai yksinäiset liikkeelle yhteiskuntaluokasta riippumatta, seuraa löytyi ja sitä sai jos halukkuutta löytyi.
EG-klubi oli jokapäivä auki aikaisesta illasta ja näin mahdollisti iltaunisenkin riennon.
Tanssia sai ja palanpainiketta löytyi, joten mistä löytyy samanmoinen paikka.
Paikka suljettiin tämän vuosituhannen ensimmäisenä päivänä.
Aika ja ihmiset muuttuvat, tarpeetkin...
Yksinäisyys lannistaa, työttömyys, syrjäytyminen, nyt jos koskaan kun lamaa pukkaa uutisista ja lehdistä, apua tarvittaisiin.
Mikä olisi parasta ja madaltaisi kynnystä, mikä saisi yksinäisen liikkeelle.
Siinä pulma, mistä apua takakammarin pojalle tai ujolle hiirulaiselle, kaikilla kun ei ole tuota maataloakaan, jos olisi voisi morsiammen hakua yrittää maajussille morsian tai -sulhanen ohjelmasta.
On niitä suhteita EG-klubilla kestäviäkin solmittu, esim. 23.7.1989 lähti matkaani mieshenkilö, joka yhä keittää aamupuuron ja maistuu tuo puuro vieläkin, yhdessä nauttien.
Hyvää kesää rakkaudella murmur
Saipa siellä seuran lisäksi hyvää ruokaakin, juomasta puhumattakaan.
Tuo hieman pahamaineinen paikka sai kansan liikkeelle jo alkuillasta, parhain tanssitila lattialla alkoi täyttyä jo kello kuuden jälkeen.
Eronneet, karanneet tai muuten vain seuraa vailla olevat täyttivät paikan yhteiskuntaluokasta riippumatta. Siinä meni muurarit, ekonomit ja työttömät sekaisin kun alkoi sekahaku, ja kotirouvakin oli unohtanut ujoutensa narikkaan.
Oli aina helppo verhoutua muka tanssimisen haluun kun takaraivossa kuitenkin jyskytti tuo ikivanha uteliaisuus uusiin kasvoihin, uusiin seikkailuihin ja oman viehätysvoimansa testaamiseen, vieläkö se kävisi flaksi?
Juoma vaihtoi olintilaa ja humalahakuisesti, mutta hauskaa riitti niin polttari- kuin työporukoillekin.
Juorut täyttivät ainakin naisten wc:n ilmapiirin, joten selväksi tuli minkä näköisellä naisella oli almanakka täynnä miesten puhelinnumeroita, kuulemma soitti valikoidusti kenet haluaa sillä kertaa vuoteensa lämmittäjäksi.
Muutenkin taisi illan aikana vaihtaa omistajaa niin kellot kuin sormuksetkin. Eräälläkin vakio asiakkaalla kun sattui olemaan ripirinnan kelloja molemmat kädet täynnä ja sormukset täyttivät taskut, joten kauppa se on joka kannattaa, vapaa ajallakin.
Kaikkea näki ja kaikkea tapahtui, mutta harvemmin rähinöitä.
Moni rakkaus sai alkunsa, illaksi, viikoksi ja miksei vuosiksi, suurin osa loppui aamuun auringon nousun myötä.
Ei iltaa ilman "Peter Pania" ja löytyipä monta narsistiakin, meitä kun on moneksi, ihmisen kun ei ole hyvä olla yksin, lauma sielun.
Mutta tanssi jatkui ja väki vaihtui, illan mittaan useitakin kertoja.
Baaritiskin ympärys täyttyi ja tupakan savu täytti ilman harmaaksi sumupilveksi, työsuojelusta ei siinä vaiheessa puhuttu.
Tiivis ja kuuma oli tunnelma kun tanssittiin, ahdastakin, mutta eipä tainnut tuo häiritä.
Jaloille tallattiin, tönittiin, saipa joskus kyynerpäästäkin iskun kun vieruspari taivutti tulista tangoa.
Mutta hassuinta oli kun juuri tilaamani Jaffa ( ihan raakana) juotiin sillä aikaa kun olin tanssimassa, joten ei tainnut juoja saada ilmaista humalaa.
Täällä moni suhde sai alkunsa ja moni myös loppunsa, elämä menee menojaan ja ihminen elää tavallaan.
Mutta kuitenkin Ellin ja Gunnarin matala kynnys sai yksinäiset liikkeelle yhteiskuntaluokasta riippumatta, seuraa löytyi ja sitä sai jos halukkuutta löytyi.
EG-klubi oli jokapäivä auki aikaisesta illasta ja näin mahdollisti iltaunisenkin riennon.
Tanssia sai ja palanpainiketta löytyi, joten mistä löytyy samanmoinen paikka.
Paikka suljettiin tämän vuosituhannen ensimmäisenä päivänä.
Aika ja ihmiset muuttuvat, tarpeetkin...
Yksinäisyys lannistaa, työttömyys, syrjäytyminen, nyt jos koskaan kun lamaa pukkaa uutisista ja lehdistä, apua tarvittaisiin.
Mikä olisi parasta ja madaltaisi kynnystä, mikä saisi yksinäisen liikkeelle.
Siinä pulma, mistä apua takakammarin pojalle tai ujolle hiirulaiselle, kaikilla kun ei ole tuota maataloakaan, jos olisi voisi morsiammen hakua yrittää maajussille morsian tai -sulhanen ohjelmasta.
On niitä suhteita EG-klubilla kestäviäkin solmittu, esim. 23.7.1989 lähti matkaani mieshenkilö, joka yhä keittää aamupuuron ja maistuu tuo puuro vieläkin, yhdessä nauttien.
Hyvää kesää rakkaudella murmur
Oi näitä aikoja....
VastaaPoista