Heti kärkeen ilmoitan etten halua kyseenalaistaa kenenkään työtä, palkkaa tai virka-asemaa, otan ainoastaan kantaa muutamiin sanontoihin. Maailmassa on todella monta ihmeellistä asiaa, joista lauletaan jo vanhassa lastenlaulussa, joten kaikki mukaan kyllä niistä ihmettelyä riittää isommallekin porukalle.
Voi vain arvuutella veikö kissa oman arvon tunteen, hiirikö työn nautittavuuden. Ei ilmeisesti kukaan pysty kertomaan mikä ne hävitti.
Työnlaatu ja lopputulos tehdystä työstä enää harvemmin pönkittää itsetuntoa. Onkohan kiire ja tiukentunut työtahti tappanut työmoraalin, tai onko kyseinen klisee vanhan aikaisena juntattu romukoppaan. Leipäpappeja on aina ollut ja tulee olemaankin. Mutta älä huoli, et ole murheinesi yksin.
Jos nyt leipääntyminen kiusaa, niin apu viimeistään löytyy kun siirryt eläkkeelle. Sitten tuleekin muita murheita, menot kun usein säilynyt samansuuruisina, mutta tulot puolittuvat.
Niin tai näin, nyt on keksitty uusi sana ULKOISTAMINEN. Mitähän se aikuisen oikeasti tarkoittaa, jos otan eron rakkaasta siipastani, niin onko kyseessä ulkoistaminen / tai ulkoiluttaminen.
Kuitenkin työnantaja voi harkintansa mukaan ulkoistaa työni, mutta saako hän tilalle myös työmoraalini, tuskinpa. Muoti jyllää ja uusi idea on ulkoistaa työ, muka kustannus syistä.
Mutta miten ihmeessä ulkoistettu työ voi tulla edullisemmaksi? Työnantaja maksut ovat kuitenkin kaikille samat, työpalkat, eläkemaksut, ja pitäähän tämän uuden työnantajan saada myös voittoa sijoituksestaan, työntekijähän on hänen uusin sijoituskohteensa. Tuskin tämä sijoittajakaan sosiaalityötä tekee, voittohan se siellä silmänurkassa kangastaa.
Suurena ihmetyksen aiheena pidän kuntatyönantajaa, joka uudistus mielisenä muotia seuraten ulkoistaa esim. siivoustarpeitaan. Onkohan palaset laskettu tarkalleen, plussat ja miinukset. Ilman työtä harvempi elää, ja onhan hyvä että työtä riittää. Kunhan muistetaan työnjälki ja ammattitaito. Työmoraalia ei kannata odottaa, sitä tuskin löytyy kaupanhyllyltä eikä varsinkaan alennuksella. Työ tekijäänsä kiittää, vai kiittääkö. Miten ulkoistettu työ voi kannattaa paremmin, jostakin on oikaistu, mutta sitä mistä ei pieni ihminen ymmärrä.
Kirjoitellaan taas kun potuttaa.
Voi vain arvuutella veikö kissa oman arvon tunteen, hiirikö työn nautittavuuden. Ei ilmeisesti kukaan pysty kertomaan mikä ne hävitti.
Työnlaatu ja lopputulos tehdystä työstä enää harvemmin pönkittää itsetuntoa. Onkohan kiire ja tiukentunut työtahti tappanut työmoraalin, tai onko kyseinen klisee vanhan aikaisena juntattu romukoppaan. Leipäpappeja on aina ollut ja tulee olemaankin. Mutta älä huoli, et ole murheinesi yksin.
Jos nyt leipääntyminen kiusaa, niin apu viimeistään löytyy kun siirryt eläkkeelle. Sitten tuleekin muita murheita, menot kun usein säilynyt samansuuruisina, mutta tulot puolittuvat.
Niin tai näin, nyt on keksitty uusi sana ULKOISTAMINEN. Mitähän se aikuisen oikeasti tarkoittaa, jos otan eron rakkaasta siipastani, niin onko kyseessä ulkoistaminen / tai ulkoiluttaminen.
Kuitenkin työnantaja voi harkintansa mukaan ulkoistaa työni, mutta saako hän tilalle myös työmoraalini, tuskinpa. Muoti jyllää ja uusi idea on ulkoistaa työ, muka kustannus syistä.
Mutta miten ihmeessä ulkoistettu työ voi tulla edullisemmaksi? Työnantaja maksut ovat kuitenkin kaikille samat, työpalkat, eläkemaksut, ja pitäähän tämän uuden työnantajan saada myös voittoa sijoituksestaan, työntekijähän on hänen uusin sijoituskohteensa. Tuskin tämä sijoittajakaan sosiaalityötä tekee, voittohan se siellä silmänurkassa kangastaa.
Suurena ihmetyksen aiheena pidän kuntatyönantajaa, joka uudistus mielisenä muotia seuraten ulkoistaa esim. siivoustarpeitaan. Onkohan palaset laskettu tarkalleen, plussat ja miinukset. Ilman työtä harvempi elää, ja onhan hyvä että työtä riittää. Kunhan muistetaan työnjälki ja ammattitaito. Työmoraalia ei kannata odottaa, sitä tuskin löytyy kaupanhyllyltä eikä varsinkaan alennuksella. Työ tekijäänsä kiittää, vai kiittääkö. Miten ulkoistettu työ voi kannattaa paremmin, jostakin on oikaistu, mutta sitä mistä ei pieni ihminen ymmärrä.
Kirjoitellaan taas kun potuttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti