torstai 29. joulukuuta 2011

Vuosi 2011, mitä tapahtuikaan?

Paljon on vettä virrannut joessa, paljon myös tapahtunut maailmalla,  tulvinut ja maa järähdellyt.
Uutta presidenttiä haetaan Suomeen, vaikka vanhakin kelpaisi, ainakin minulle.
Saa nähdä onko seuraava presidentti Paavo, mutta kuka heistä, kun tuntuu että Paavoista on runsauden pulaa, kokonaista neljä. Onkohan Paavo jotenkin presidentillinen nimi, tiedä häntä. Täytyypä olla tarkkana kun äänestää, jos Paavoa niin ainakin sitä oikeaa. Tai olisihan siellä Sauli, Soini, Eva ja muutkin. On tämä vaikeaa, äänestää kuitenkin pitää, en voi rutista jos en äänestä.
On vallankumouksia arabimaissa, joissa diktatuurikin tuntuu olevan osa iäti kestävää satua. Saduissahan synnytään köyhäksi tai rikkaaksi, välimuotoa ei ole.  Tunisian jasmiinivallankumous aloitti myräkän, eikä loppua näy edes almanakassa.
Näköjään mihinkään ei ole uskominen, sadutkin taitavat olla vain satua. Katsotaan sanoi kissa kun hiirelle takkia ompeli, miten tässä käy. Taitaapa Ojalan laskuoppia siteeraten 1+1 olla kuitenkin 2 ja pian uusi valta hallitsee, historia toistaa itseään ja jos hyvin käy uusi diktatuuri säätää lait ja asetukset. Kansa on onnellinen, saatiinhan vanha valta vaihdettua, harmi vaan kun uudesta ei vielä osaa sanoa mitään. Toivottavasti karhu ei tule vastaan kun sutta lähdettiin karkuun.
Kiinassa, ennen niin tyytyväinen työtätekevä kansa lakkoilee ja vaatii palkankorotusta, Israelissa osoitetaan mieltä naisten syrjinnän vuoksi. Lontoossa metro on pysähtynyt kuljettajien lakkoilun vuoksi, selvennökseksi ilmoitettakoon palkan olevan 4500 euroa kuukaudessa. No katsotaan, tuleeko lisää?
Mitenkähän saisi jostain tarvittavat todistukset ja ikää hieman pienemmäksi niin lähtisin  vaikka rikkuriksi Lontooseen. Kyllähän tuollainen palkka hakkaa mennen tullen tämän eläke-edun jonka eteen olen työskennellyt 47 hikistä vuotta, osan ajasta tosin opiskellen ja työtä tehden.
Karpataan ja karpataan, laihdutaan jos laihdutaan. Voipula uhkaa jo koko eurooppaa.
Venäjä ostaa osan voista, mutta mihin se loppu vuori romahti?
Vanhalle jäärälle tulee taas mieleen markkinavoimien hyvät suunnitelmat voin hinnan korottamiseksi. Menekki ja pula, siinäpä parivaljakko joka taatusti on parasta mitä maitotaloudessa on pitkään aikaan tapahtunut. Toivottavasti tästä hinnan korotuksesta saavat nauttia myös karjatalouden rakasta työtätekevät, ettei kävisi vanhanaikaisesti ja voiton jakaisivatkin ainoastaan sijoitusporras.
Onhan tässä tapahtunut paljon mukaviakin asioita, voitettiin jääkiekon maailman mestaruus, Turussa saatiin nauttia kulttuurista jota saatiin tuutin täydeltä ja täysin rinnoin.Turku todisti maailmalle hallitsevansa suuriakin tapahtumia, vieläpä koko vuoden ajan. Siis kiitos kaikille järjestäjille, Turku kulttuuripääkaupunkina onnistui täydellisesti.
Siis voimme uljaasti toivottaa vuoden 2012 saapuvaksi, olemme sen ansainneet. Onnea, tarvitsemme kuitenkin jokainen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti