torstai 19. joulukuuta 2013
murmurin muistelot: Sote ja Sote, mutta onko kukaan kysynyt mitä me va...
murmurin muistelot: Sote ja Sote, mutta onko kukaan kysynyt mitä me va...: Niin kuka laittaisi kämmenen sydänmelle ja kertoisi kirkkain silmin mitä me haluamme. Eihän meiltä vanhoilta kysytä, ei ilmeisesti tarvitse...
Sote ja Sote, mutta onko kukaan kysynyt mitä me vanhat todella haluamme
Niin kuka laittaisi kämmenen sydänmelle ja kertoisi kirkkain silmin mitä me haluamme. Eihän meiltä vanhoilta kysytä, ei ilmeisesti tarvitse kysyä...
Olen vanha, tunnustan, mutta jokainen meistä sellaiseksi tulee, ellei satu potkaisemaan tyhjää sitä ennen.
Minä vuosikymmeniä vanhuksia hoitanut luulen tietäväni mitä se on ja siksi odotankin innolla muutosten tuulia.
Seija myrsky vaan kehiin ja löyhyttämään koko vanhuspolitiikkaa.
Kaikkihan me kotona haluamme asua, meille vaan pitäisi antaa siihen mahdollisuus. Mahdollisuus maksaa ja siihen meillä kyllä pitäisi olla oikeus, vai olemmeko turhaan maksaneet veromme.
Laitoshoitoakin toki tarvitaan rinnalle, mutta millaista, siinäpä kysymys.
Laitos kun nykymuodossaan ei enää ole pitkään aikaa palvellut nyky-yhteiskuntaa. Vanhus kun sattuu olemaan tunteva ihminen, vaikka se lakeja sorvatessa usein unohtuukin.
Herranen aika onhan meitä paljon, mutta olemme me paljon veroakin maksaneet.
Niillähän rakennettiin kouluverkosto, päivähoito ja terveyskeskustoiminta.
Nyt olisi mahdollisuus parantaa tätä ikiaikaista laitos voittoista vanhushoitoa, pitäisi vaan ottaa sarvista kiinni ja antaa mennä.
Maksaahan se jos sen kunnolla tekee, mutta tulee kuitenkin halvemmaksi kuin laitoshoito.
Niin ja samalla oikeastaan petaisitte omaa vanhuuttanne, koska siellähän se odottaa passissa nurkan takana, jos ei nyt heti mutta kuitenkin.
Katsokaas minkä taakseen jättää sen edestään löytää.
Sote voisi olla se kunnon myräkkä, mutta myräkkä pitää osata valjastaa ja ohjata oikeaan suuntaan.
Järki se pitää olla kerjätessäkin, mutta antakaa meille vanhuus jonka soisitte itsellennekin.
Kysykää mitä haluamme, mitä odotamme, me olemme yhä ihmisiä.....
Ei laitos koskaan paras paikka ole, mutta joskus välttämätön pakko.
Ihminen on viisas kuussakin kävi, ei se niin vaikeeta luulis olevan että vanhus saisi vanhus myönteisen loppuelämän..... Laitoksessa tai kotonaan, kullekin vointinsa ja halunsa mukaan.
Tulihan tuota purppastua, voi jessus sentään.
Mutta kuitenkin.
Rakkaudella MURMUR, kirjoitellaan taas kun oikein potuttaa.....
Olen vanha, tunnustan, mutta jokainen meistä sellaiseksi tulee, ellei satu potkaisemaan tyhjää sitä ennen.
Minä vuosikymmeniä vanhuksia hoitanut luulen tietäväni mitä se on ja siksi odotankin innolla muutosten tuulia.
Seija myrsky vaan kehiin ja löyhyttämään koko vanhuspolitiikkaa.
Kaikkihan me kotona haluamme asua, meille vaan pitäisi antaa siihen mahdollisuus. Mahdollisuus maksaa ja siihen meillä kyllä pitäisi olla oikeus, vai olemmeko turhaan maksaneet veromme.
Laitoshoitoakin toki tarvitaan rinnalle, mutta millaista, siinäpä kysymys.
Laitos kun nykymuodossaan ei enää ole pitkään aikaa palvellut nyky-yhteiskuntaa. Vanhus kun sattuu olemaan tunteva ihminen, vaikka se lakeja sorvatessa usein unohtuukin.
Herranen aika onhan meitä paljon, mutta olemme me paljon veroakin maksaneet.
Niillähän rakennettiin kouluverkosto, päivähoito ja terveyskeskustoiminta.
Nyt olisi mahdollisuus parantaa tätä ikiaikaista laitos voittoista vanhushoitoa, pitäisi vaan ottaa sarvista kiinni ja antaa mennä.
Maksaahan se jos sen kunnolla tekee, mutta tulee kuitenkin halvemmaksi kuin laitoshoito.
Niin ja samalla oikeastaan petaisitte omaa vanhuuttanne, koska siellähän se odottaa passissa nurkan takana, jos ei nyt heti mutta kuitenkin.
Katsokaas minkä taakseen jättää sen edestään löytää.
Sote voisi olla se kunnon myräkkä, mutta myräkkä pitää osata valjastaa ja ohjata oikeaan suuntaan.
Järki se pitää olla kerjätessäkin, mutta antakaa meille vanhuus jonka soisitte itsellennekin.
Kysykää mitä haluamme, mitä odotamme, me olemme yhä ihmisiä.....
Ei laitos koskaan paras paikka ole, mutta joskus välttämätön pakko.
Ihminen on viisas kuussakin kävi, ei se niin vaikeeta luulis olevan että vanhus saisi vanhus myönteisen loppuelämän..... Laitoksessa tai kotonaan, kullekin vointinsa ja halunsa mukaan.
Tulihan tuota purppastua, voi jessus sentään.
Mutta kuitenkin.
Rakkaudella MURMUR, kirjoitellaan taas kun oikein potuttaa.....
lauantai 30. marraskuuta 2013
murmurin muistelot: Jos viina vie Jeppeä, niin mikä vie viinan
murmurin muistelot: Jos viina vie Jeppeä, niin mikä vie viinan: Voi sinua Jeppe, jos juot niin sinusta saattaa tulla alkoholin väärin käyttäjä. Entäs jos lopetat, niin siitäpä vasta soppa syntyy, katsos ...
Jos viina vie Jeppeä, niin mikä vie viinan
Voi sinua Jeppe, jos juot niin sinusta saattaa tulla alkoholin väärin käyttäjä. Entäs jos lopetat, niin siitäpä vasta soppa syntyy, katsos jos alkoholin myynti laskee niin samalla laskee myös tuottavuus, katsoi sitä miten päin tahansa.
Tuottavuuden laskun myötä taas Alkon johtaja saa kenkää, monopoli liikkeen tuottama voitto painuu alas kuin lehmän häntä, ja sen myötä isot pyörät tuottavat tappiota, voi, voi.
Ei tule valtion kirstuun veroja ei pohjallisia eikä täytteitä....
Toinen saarnaa kulutuksen laskemisen puolesta, toinen vaatii tuottoa, taitaa olla mahdoton tehtävä.
Niin että suo siellä, vetelä täällä.
Kun EU:n liittymistä värvättiin luvattiin ne kymmenen hyvää ja yhtä monta kaunista. Muistaakohan kukaan mitä tulivat luvanneeksi. Mutta miten sitten kävikään, maksumies löytyi, nimittäin Suomen kansa...
Mutta palataanpa tähän alkoholi kysymykseen.
- Miten saadaan tuottavuus nousuun ja kansan juominen laskuun
Pitää nostaa hintaa? No ei onnistu, silloin Jeppe hakee Tallinnasta, tai mistä milloinkin. Hyvässä lykyssä keittää itse.
Liika käyttö on terveysriski, kyllä Jeppe tietää, silti Jeppe juo. Jeppe juo kun on paha olla....
Mistä löytyisi se viisas mies tai nainen joka nostaisi kyseisen liiketoiminnan tuottoa samalla suojellen Suomen Jeppejä ilojuoman tuottamilta terveysriskeiltä..... Liika on aina liikaa.
Joten juo, älä juo, osta kuitenkin, kaikki viinavero on valtiolle tarpeen näinä kurjistumisen rankkoina aikoina, jolloinka vanhusten hoitopaikoista vähennetään puolet, ja entäs sitten nuorten opiskelupaikat. Kun leikkuri käy se silppuaa, entäs obtiot, osuuko, vai kiertääkö kaukaa....
Yritetään olla suu supussa, kyllä se aurinko ja tulevaisuus ankeatkin ajat selvittää.....
Rakkaudella murmur, joka ei ole vielä päättänyt, ostaako vai juoko. Siinäpä kysymys joka on ratkaistava.
Murmur
Tuottavuuden laskun myötä taas Alkon johtaja saa kenkää, monopoli liikkeen tuottama voitto painuu alas kuin lehmän häntä, ja sen myötä isot pyörät tuottavat tappiota, voi, voi.
Ei tule valtion kirstuun veroja ei pohjallisia eikä täytteitä....
Toinen saarnaa kulutuksen laskemisen puolesta, toinen vaatii tuottoa, taitaa olla mahdoton tehtävä.
Niin että suo siellä, vetelä täällä.
Kun EU:n liittymistä värvättiin luvattiin ne kymmenen hyvää ja yhtä monta kaunista. Muistaakohan kukaan mitä tulivat luvanneeksi. Mutta miten sitten kävikään, maksumies löytyi, nimittäin Suomen kansa...
Mutta palataanpa tähän alkoholi kysymykseen.
- Miten saadaan tuottavuus nousuun ja kansan juominen laskuun
Pitää nostaa hintaa? No ei onnistu, silloin Jeppe hakee Tallinnasta, tai mistä milloinkin. Hyvässä lykyssä keittää itse.
Liika käyttö on terveysriski, kyllä Jeppe tietää, silti Jeppe juo. Jeppe juo kun on paha olla....
Mistä löytyisi se viisas mies tai nainen joka nostaisi kyseisen liiketoiminnan tuottoa samalla suojellen Suomen Jeppejä ilojuoman tuottamilta terveysriskeiltä..... Liika on aina liikaa.
Joten juo, älä juo, osta kuitenkin, kaikki viinavero on valtiolle tarpeen näinä kurjistumisen rankkoina aikoina, jolloinka vanhusten hoitopaikoista vähennetään puolet, ja entäs sitten nuorten opiskelupaikat. Kun leikkuri käy se silppuaa, entäs obtiot, osuuko, vai kiertääkö kaukaa....
Yritetään olla suu supussa, kyllä se aurinko ja tulevaisuus ankeatkin ajat selvittää.....
Rakkaudella murmur, joka ei ole vielä päättänyt, ostaako vai juoko. Siinäpä kysymys joka on ratkaistava.
Murmur
lauantai 5. lokakuuta 2013
murmurin muistelot: Voi tätäkin ihmisen kevättä ja takatalvea
murmurin muistelot: Voi tätäkin ihmisen kevättä ja takatalvea: Nyt ei mummu taas ymmärrä, ei sitten millään. Mummu luulee tienanneensa, elikä maksaneensa eläkkeensä etukäteen Kansaneläkelaitokselle saa...
Voi tätäkin ihmisen kevättä ja takatalvea
Nyt ei mummu taas ymmärrä, ei sitten millään. Mummu luulee tienanneensa, elikä maksaneensa eläkkeensä etukäteen Kansaneläkelaitokselle saadakseen nauttia "runsaasta" kaiken kattavasta eläketurvasta kunnes kuolema mummun ja valtion joskus suuressa viisaudessaan erottaa.
Mutta eihän se näin mene, ei jos on lehtiin uskominen, Volskrant- lehti kun sattui julkaisemaan
uuden ja uljaan Kuningas Willem-Alexanderin valtaistuinpuheen Hollannin kansalle ja miksei myös muillekin kansakunnille.
Britannian pääministeri on ainakin läksynsä lukenut ja ehkä kuunnellutkin koskapa Hollannin esimerkin mukainen toiminta tuntuu kiinnostavan kovastikin. Innoitus on innoitus ja niinpä ehdotuksena olisi lakkauttaa sosiaaliturva alle 25 vuotiailta.
Tulipa rönsyiltyä, minunhan piti kirjoittaa mummujen asiaa, no asiaan !!!!
No Hollannin Kuninkaan kunnia asiana on laittaa eläkemummut, kroonisesti sairaat ja vammaiset samalle viivalle, elikä yhdyskuntapalveluun vastineeksi saamistaan sosiaalietuuksista. Ei tietenkään pakolla, mutta tiukasti pyytäen, onkohan niillä pyytäjillä apuna karttakeppi vai selväsanainen uhkailu, ei kai sentään kiroilla?
No joka tapauksessa Terveysministeri Martin Van Rijn mukaan "puoli pakko" yhdyskuntapalvelulla voitaisiin nujertaa mm. yksinäisyys.
Mummut mukaan systeemillä opetettaisiin nuoria lukemaan tai laskemaan, eikä siinä vielä kaikki voihan eläkkeellä oleva kirjanpitäjä opettaa nuoremmille kirjanpidon salat vaikka pyörätuolista käsin. Kyllä työtä aina löytyy, oli vanha tai vammainen ja mikä tärkeintä, siitä ei tarvitse maksaa, se on vastine saamasta etuudesta, elikä jo ansaitusta eläkkeestä.
Työttömille voidaan jo Hollannissa määrätä yhdyskuntapalvelua, eläkeläisille ei vielä pakkoa suunnitella, mutta kunnilla on oikeus esittää sitä ja vieläpä tiukkaan sävyyn.
Ystävyys, naapurus ja sukulaisuus taitaa olla kortilla kun suunnitteilla on ilmaisen avun värväys, ja vieläpä valtiovallan ohjeistamana.
Niin että näin se menee....
Ei taida mummu ymmärtää, ei tällä järjellä. Ehkä on parempi olla ajattelematta.
Muuten laittaako Willem-Alexader äitinsä myös nk. puolipakolliseen vapaaehtoistyöhön.
Pitäisiköhän ottaa puhelu ja tiedustella, ex- kuningattaren eläkkeellä kun saa painaa vapaaehtoistyötä aamusta iltaan eikä silti taida valtion kassa pahemmin kostua.... Ihan sääliksi käy mummua. Vai onko loukkaavaa nimittää mummuksi, ehkä vedän sanani takaisin ja totean voi ex-kuningatar parkaa.
Tämä mummu ei ainakaan ole parka, kiirettä piisaa eikä yksinäisyys vaivaa. Vapaaehtoistyötä tulee tehtyä halu auttaa mentalliteetillä. Pakolla en kiipeä edes puuhun, joten ilman pakkopullaa elämä on antavaa ja joskus ihan onnellistakin, ainakin oman kullan kainalossa.....
Muuten vapaehtoistyö palkitsee tekijänsä, se antaa iloa ja onnen jakamista, jokaisen on vaan löydettävä itsestään halu auttaa.... Ei pakolla maailmaa ennenkään ole rakennettu, ei ainakaan kestävää.
Rakkaudella murmur
Mutta eihän se näin mene, ei jos on lehtiin uskominen, Volskrant- lehti kun sattui julkaisemaan
uuden ja uljaan Kuningas Willem-Alexanderin valtaistuinpuheen Hollannin kansalle ja miksei myös muillekin kansakunnille.
Britannian pääministeri on ainakin läksynsä lukenut ja ehkä kuunnellutkin koskapa Hollannin esimerkin mukainen toiminta tuntuu kiinnostavan kovastikin. Innoitus on innoitus ja niinpä ehdotuksena olisi lakkauttaa sosiaaliturva alle 25 vuotiailta.
Tulipa rönsyiltyä, minunhan piti kirjoittaa mummujen asiaa, no asiaan !!!!
No Hollannin Kuninkaan kunnia asiana on laittaa eläkemummut, kroonisesti sairaat ja vammaiset samalle viivalle, elikä yhdyskuntapalveluun vastineeksi saamistaan sosiaalietuuksista. Ei tietenkään pakolla, mutta tiukasti pyytäen, onkohan niillä pyytäjillä apuna karttakeppi vai selväsanainen uhkailu, ei kai sentään kiroilla?
No joka tapauksessa Terveysministeri Martin Van Rijn mukaan "puoli pakko" yhdyskuntapalvelulla voitaisiin nujertaa mm. yksinäisyys.
Mummut mukaan systeemillä opetettaisiin nuoria lukemaan tai laskemaan, eikä siinä vielä kaikki voihan eläkkeellä oleva kirjanpitäjä opettaa nuoremmille kirjanpidon salat vaikka pyörätuolista käsin. Kyllä työtä aina löytyy, oli vanha tai vammainen ja mikä tärkeintä, siitä ei tarvitse maksaa, se on vastine saamasta etuudesta, elikä jo ansaitusta eläkkeestä.
Työttömille voidaan jo Hollannissa määrätä yhdyskuntapalvelua, eläkeläisille ei vielä pakkoa suunnitella, mutta kunnilla on oikeus esittää sitä ja vieläpä tiukkaan sävyyn.
Ystävyys, naapurus ja sukulaisuus taitaa olla kortilla kun suunnitteilla on ilmaisen avun värväys, ja vieläpä valtiovallan ohjeistamana.
Niin että näin se menee....
Ei taida mummu ymmärtää, ei tällä järjellä. Ehkä on parempi olla ajattelematta.
Muuten laittaako Willem-Alexader äitinsä myös nk. puolipakolliseen vapaaehtoistyöhön.
Pitäisiköhän ottaa puhelu ja tiedustella, ex- kuningattaren eläkkeellä kun saa painaa vapaaehtoistyötä aamusta iltaan eikä silti taida valtion kassa pahemmin kostua.... Ihan sääliksi käy mummua. Vai onko loukkaavaa nimittää mummuksi, ehkä vedän sanani takaisin ja totean voi ex-kuningatar parkaa.
Tämä mummu ei ainakaan ole parka, kiirettä piisaa eikä yksinäisyys vaivaa. Vapaaehtoistyötä tulee tehtyä halu auttaa mentalliteetillä. Pakolla en kiipeä edes puuhun, joten ilman pakkopullaa elämä on antavaa ja joskus ihan onnellistakin, ainakin oman kullan kainalossa.....
Muuten vapaehtoistyö palkitsee tekijänsä, se antaa iloa ja onnen jakamista, jokaisen on vaan löydettävä itsestään halu auttaa.... Ei pakolla maailmaa ennenkään ole rakennettu, ei ainakaan kestävää.
Rakkaudella murmur
perjantai 23. elokuuta 2013
murmurin muistelot: Harmittaahan se kun rahaa heitetään kuin kankkulan...
murmurin muistelot: Harmittaahan se kun rahaa heitetään kuin kankkulan...: Eikä se vielä mitään jos sitä olisi heitettäväksi asti, mutta kun ei ole niin tyhjästä on paha nyhjästä. Vai mitä sanoo kansa joka vero...
Harmittaahan se kun rahaa heitetään kuin kankkulan kaivoon
Eikä se vielä mitään jos sitä olisi heitettäväksi asti, mutta kun ei ole niin tyhjästä on paha nyhjästä.
Vai mitä sanoo kansa joka verorahoineen joutuu maksumieheksi.
Näin on päässyt käymään ja taas tietysti murmuri rutisee. Nyt kyllä syystä, ainakin omasta mielestään......
Kaikesta nipistetään, terveydenhuollossa, hammashuollossa, siis kaikesta, kun ei ole varaa niin ei ole, jostakin on leikattava.
Oikeinhan se on että vanhuksen hampaat hoidetaan ja vielä laitoksessa olevan. Eikä hoidon takana ole ulkonäkö ei hajuhaitat vaan jo ihan terveyden hoidollinen tilanne. Suuhan bakteeripesäkkeineen on terveysriski numero uno, eli yksi.
Vanhusta rahdataan kunnan rahoittamaan hammashuoltoon, huom, jonka kustanja lopulta on jokainen veroja maksava kuntalainen.
Huomioi kyseessä on puhtaasti terveyden hoidollinen pakon sanelema hoitotapahtuma.
Otetaan röntgenkuvat, annetaan profylaktinen antibioottihoito, hoidetaan kuntoon.
Useasti käydään poraataan ja paikataan, poistetaan ja puhdistetaan..... Kuljetukseen tarvitaan henkilökuntaa, jos omaisia ei satu löytymään, kuljetus väline eli auto jne...
Entsäs vanhuksen kivut, ei se poraaminen ja poisto ihan kivutonta ole, ei vaikka puudutetaankin, ja jäähän siihen jälkisärky vaikka kipulääkekin on keksitty.
No, joka kerralla hammaslääkäri painottaa osastolla tapahtuvaa pakollista puhdistusrituaalia. Aamuin illoin kunnon pesu harjalla, mielellään koneellisella sekä hammasväli harjojen tai siliconitikkujen käyttöä. Lähettää jopa ohjeet kirjallisena osastolle, siis vastuunsa tunteva, koulunsa käynyt.....
Omaiset siis hankkivat apteekista kyseiset välineet, tietenkin omaan laskuunsa....
Jokaiselle hoitajalle opetetaan jo koulutusvaiheessa suun hygienian tarpeellisuus, on vain kumma mihin se tosi tilanteessa häviää....
Ei siihen auta tieto, ei hammaslääkärin kirjalliset ohjeet, ei välineet, ei kun ei.
Näin hammaslääkärin hyvin suorittama työ häviää samoin kuin kuntalaisten sijoittamat eurot, sinne ne painuu kankkulankaivon pohjamutiin, ei edes pulputa mennessään.
Miksi siis hoitaja muistaa vaihtaa vaipan, käyttää wc:ssä, pestä kasvot mutta unohtaa oikeastaan terveysriskin eli hampaat.
Vanhuksia on eri ikäisiä ja sairauksia monenmoisia, joten dementiaa sairastava 69 vuotias tarvitsee elämänsä aikana vielä useita täysihoitoja suuhunsa.
Miksi siis hoitohenkilökunta sabotoi, potilaan hoito kun pitäisi kaiken järjen mukaan olla kokonaisvaltaista.
Miksi sitä muuten voisi kuvata kun ohjeet makaavat kanslian pöydällä, siellähän ne varmasti jakavat tietoa ja hampaat hoituvat itsestään.
Joten sanotaan vaan että kansa tietää ja tietysti maksaa.
Näillä rutinoilla mennään taas, on se kumma kun aina pitää rutista, ja vielä ihan päivän selvistä asioista.
Onhan se suu ihan yhtä tärkeä kuin se vaipan vaihto, vai mitä????
Kaikesta rutinasta huolimatta rakkaudella murmur......
torstai 8. elokuuta 2013
murmurin muistelot: Bonus ja opitio
murmurin muistelot: Bonus ja opitio: En ole nuori, en kaunis, en edes rikas, olenpahan vaan vanha, tässäkö sen salaisuus; vai olenko ehkä kissottunut mummi puumaksi. Jos olisi...
Bonus ja opitio
En ole nuori, en kaunis, en edes rikas, olenpahan vaan vanha, tässäkö sen salaisuus; vai olenko ehkä kissottunut mummi puumaksi.
Jos olisin tiennyt tämän saavutetun obtion nuorenpana olisin iloinnut tulevasta enkä taistellut niinkään rypyistä vaan antanut niiden tulla omia aikojaan.....
Nyt minulle aukeavat ovet, niin ulos kuin hissiinkiin mennessä. Tätä bonusta sai odottaa vuodet nyt se vihdoinkin on tapahtunut.
Olisiko äitien kasvatuksen tulos, vai säälikö, minusta kun ei saa puumaa tekemälläkään.
Vasta eilen huomasin ja tiedostin ihmeen, olimme menossa ulos ystäväni Maijan kanssa.
Työntelin pyörätuolissa istuvaa ystävääni ja mietin jo etukäteen hankalaa hissiin pääsyä.
Mutta siinä hän seisoi pitkä komea mies, piti ovea auki ja auttoi kahta harmaapäistä.
Käveli itse portaat, mutta se ele, se lämmitti ja pisti miettimään niitä kaikkia ovia ja apuja mitä olemme Maijan kanssa saaneet kun olemme liikkuneet ympäri kaupunkia.
On kynnyksiä, on kaatuneita kahvimukeja, kaikista on selvitty, ja nimenomaan nuorten avuliaisten miesten avulla.
Niin kaatuihan Maijalta kerran ravintolassa kahvit pöydälle, kun en ehtinyt ajoissa auttamaan...
Onneksi pöydälle, ettei polttanut itseään...
Salamana seisoi viereisen pöydän "ritari" ja kuivatti pöytää lautasliinoillaan, omat kaksi pientä istuivat katsellen tapahtumaa vierestä, toinen rattaissaan.
On meitä naisetkin auttaneet, ei silti....
Jopa tapauksessa kaikki nämä avut ovat antaneet meille mahdollisuuden ulkoilla ja elää niin hyvin kuin mahdollista.
Siis kiitos...
Auta niin tulet itsekin autetuksi.
Kesäterveisin.... Rakkaudella murmur ja pyörätuolissa istuva Maija
Jos olisin tiennyt tämän saavutetun obtion nuorenpana olisin iloinnut tulevasta enkä taistellut niinkään rypyistä vaan antanut niiden tulla omia aikojaan.....
Nyt minulle aukeavat ovet, niin ulos kuin hissiinkiin mennessä. Tätä bonusta sai odottaa vuodet nyt se vihdoinkin on tapahtunut.
Olisiko äitien kasvatuksen tulos, vai säälikö, minusta kun ei saa puumaa tekemälläkään.
Vasta eilen huomasin ja tiedostin ihmeen, olimme menossa ulos ystäväni Maijan kanssa.
Työntelin pyörätuolissa istuvaa ystävääni ja mietin jo etukäteen hankalaa hissiin pääsyä.
Mutta siinä hän seisoi pitkä komea mies, piti ovea auki ja auttoi kahta harmaapäistä.
Käveli itse portaat, mutta se ele, se lämmitti ja pisti miettimään niitä kaikkia ovia ja apuja mitä olemme Maijan kanssa saaneet kun olemme liikkuneet ympäri kaupunkia.
On kynnyksiä, on kaatuneita kahvimukeja, kaikista on selvitty, ja nimenomaan nuorten avuliaisten miesten avulla.
Niin kaatuihan Maijalta kerran ravintolassa kahvit pöydälle, kun en ehtinyt ajoissa auttamaan...
Onneksi pöydälle, ettei polttanut itseään...
Salamana seisoi viereisen pöydän "ritari" ja kuivatti pöytää lautasliinoillaan, omat kaksi pientä istuivat katsellen tapahtumaa vierestä, toinen rattaissaan.
On meitä naisetkin auttaneet, ei silti....
Jopa tapauksessa kaikki nämä avut ovat antaneet meille mahdollisuuden ulkoilla ja elää niin hyvin kuin mahdollista.
Siis kiitos...
Auta niin tulet itsekin autetuksi.
Kesäterveisin.... Rakkaudella murmur ja pyörätuolissa istuva Maija
tiistai 16. heinäkuuta 2013
murmurin muistelot: Otin tai en
murmurin muistelot: Otin tai en: Matin varmaa tekstiä, lainattua kuis muuten. Se nyt on ainakin ihan varmaa että veron maksaja kustantaa laitapuolen "lotraajille"...
Otin tai en
Matin varmaa tekstiä, lainattua kuis muuten.
Se nyt on ainakin ihan varmaa että veron maksaja kustantaa laitapuolen "lotraajille", elikä Turun Alkon mannekiineille parhaat kesämesta paikat, on kirjaston eduspuistoa suihkulähteineen ja istutuksineen.
Aurajoki virtaa vieressä ja Vanhan Suurtorin kauneudelle ei taida löytyä vastinetta monestakaan Suomen kaupungista.
Kun virkistävä juoma löytyy omasta tai ystävän pussista, niin mikäs tässä on ollessa.
Ei siinä pahemmin häiritse sade tai poliisi, ei ainakaan sade, on katto pään päällä ja lämpöä riittää kesät talvet..... Siellä, nimittäin kirjastossa on topatut tuolit, Arskan jälkeen ei kannata istua samaan tuoliin, sillä valskaa, mutta kuivaahan se, ainakin huomiseksi,,,,,
Eikä noista poliiseista varsinaista riesaa ole, paikkaahan voi aina vaihtaa, ei tylsisty.
Onhan vielä kävelykatu ja sillä puistonomainen syvennys penkkeineen, todellinen keidas keskellä keskustaa.
Kyllä Turku on hyvä paikka, turhaa napisevat, on se aina meistä hyvin huolehtinut.
Olikohan suunnittelijoilla todella mielessä veronmaksajat, herää kysymys. Penkit kun täyttyvät aamusta iltaan meluavista "pussi" lotraajista, on kaljaa, on viinaa, on piikkii on nuuskuu.... On myyjää, on käyttäjää... Kaiken näkee kaiken kokee kaiken kuulee, ei näitä pahemmin piilotella...
Ei taida imago pahemmin kohentua kun matkailijat kuvaavat Turun todellista dokumenttia..... Parempi olisi ottaa kamerat talteen ja palauttaa vasta kun ylittävät kaupungin rajan. Matkailu mainos kun on aina mainos, oli se sitten negatiivinen tai positiivinen.
Julki juopottelu on lailla kielletty, ilmeisesti kirjaston edus, Yliopistonkatu eikä sen syvennys penkkeineen ole julkista tilaa.
Herää kysymys mikä sitten on julkista....
Olisiko nämä taas näitä vanhan kitkerän akan mutinoita, jonka tekisi mieli istua ja kuunnella linnunlaulua eikä juoppojen nahinointia pullosta josta joku taisi ottaa liian pitkää hörppyä....
Voi näitä aikoja, voi näitä tapoja...
Kuitenkin kesä terveisin ja varmasti rakkaudella murmur
Muuten onnea Matti Nykänen, täytät huomenna 17.7. 2013 tasan 50 vuotta
Se nyt on ainakin ihan varmaa että veron maksaja kustantaa laitapuolen "lotraajille", elikä Turun Alkon mannekiineille parhaat kesämesta paikat, on kirjaston eduspuistoa suihkulähteineen ja istutuksineen.
Aurajoki virtaa vieressä ja Vanhan Suurtorin kauneudelle ei taida löytyä vastinetta monestakaan Suomen kaupungista.
Kun virkistävä juoma löytyy omasta tai ystävän pussista, niin mikäs tässä on ollessa.
Ei siinä pahemmin häiritse sade tai poliisi, ei ainakaan sade, on katto pään päällä ja lämpöä riittää kesät talvet..... Siellä, nimittäin kirjastossa on topatut tuolit, Arskan jälkeen ei kannata istua samaan tuoliin, sillä valskaa, mutta kuivaahan se, ainakin huomiseksi,,,,,
Eikä noista poliiseista varsinaista riesaa ole, paikkaahan voi aina vaihtaa, ei tylsisty.
Onhan vielä kävelykatu ja sillä puistonomainen syvennys penkkeineen, todellinen keidas keskellä keskustaa.
Kyllä Turku on hyvä paikka, turhaa napisevat, on se aina meistä hyvin huolehtinut.
Olikohan suunnittelijoilla todella mielessä veronmaksajat, herää kysymys. Penkit kun täyttyvät aamusta iltaan meluavista "pussi" lotraajista, on kaljaa, on viinaa, on piikkii on nuuskuu.... On myyjää, on käyttäjää... Kaiken näkee kaiken kokee kaiken kuulee, ei näitä pahemmin piilotella...
Ei taida imago pahemmin kohentua kun matkailijat kuvaavat Turun todellista dokumenttia..... Parempi olisi ottaa kamerat talteen ja palauttaa vasta kun ylittävät kaupungin rajan. Matkailu mainos kun on aina mainos, oli se sitten negatiivinen tai positiivinen.
Julki juopottelu on lailla kielletty, ilmeisesti kirjaston edus, Yliopistonkatu eikä sen syvennys penkkeineen ole julkista tilaa.
Herää kysymys mikä sitten on julkista....
Olisiko nämä taas näitä vanhan kitkerän akan mutinoita, jonka tekisi mieli istua ja kuunnella linnunlaulua eikä juoppojen nahinointia pullosta josta joku taisi ottaa liian pitkää hörppyä....
Voi näitä aikoja, voi näitä tapoja...
Kuitenkin kesä terveisin ja varmasti rakkaudella murmur
Muuten onnea Matti Nykänen, täytät huomenna 17.7. 2013 tasan 50 vuotta
perjantai 7. kesäkuuta 2013
murmurin muistelot: Rakkaus, sokaiseeVoi tätä ihmisen kevättä ja taka...
murmurin muistelot: Rakkaus, sokaisee
Voi tätä ihmisen kevättä ja taka...: Rakkaus, sokaisee Voi tätä ihmisen kevättä ja takatalvea, nyt se on sitten tapahtunut, roikun vieraan miehen kainalossa ja oma seisoo edes...
Voi tätä ihmisen kevättä ja taka...: Rakkaus, sokaisee Voi tätä ihmisen kevättä ja takatalvea, nyt se on sitten tapahtunut, roikun vieraan miehen kainalossa ja oma seisoo edes...
Rakkaus, sokaisee
Voi tätä ihmisen kevättä ja takatalvea, nyt se on sitten tapahtunut, roikun vieraan miehen kainalossa ja oma seisoo edessä.
Mieheni, siis tulevan mieheni kasvoista loistaa epäusko,ei tässä näin pitänyt käydä. Yhdessä tultiin ja nyt on tuossa, työntää vieraan miehen kainalossa ostoskärryjä, ei noita naisia ole uskominen, mikä lie lintu vai kala..... Kaikki..
Olimme tansineet koko kevään, ensimmäinen yhteinen yökin tuli vietettyä ja nyt vaihtoi lennossa....
Oli ensimmäinen yhteisen ruuanlaiton aika, siis juhlaruokaa päätin. En minä mikään kokki ole, koskaan ollut, on vaan näytettävä, kaikki peliin, yritettävä, siis pihviä ja siihen höysteet, tie miehen sydämeen kun sanotaan vievän vatsan kautta.
Suunnistimme juuri avattuun uuteen City- Markettiin, siihen suurimpaan ja kauniinpaan, vuosi taisi olla 1989 ja heinäkuu.....
Jätin miehen ja ostoskärryt odottamaan varmaan tunnistettuuun paikkaan, pakastealtaiden viereen, minun oli tarkoitus blokata, eli valita raaka-aineet 3 ruokalajin päivälliseen.
Olin hermostunut, jännitti, uusi ja kuitenkin tuttu mies, ihastunut, oikeastaan enemmänkin. Tanssittu koko kevään niin tangot kuin foksit, ei puhuttu, ei ennen kuin viime maanataina. Silloin sitten tapahtui kyllä muutakin, mutta jääköön se mainitsematta. Nyt ollaan jo ostamassa ensimmäisen yhteisen aterian raaka-aineita....
Lihatiskillä on jonotettu, tuolta vielä salaattiaineet, perunat gratiiniin ja kerma.
Jälkiruuan jäädyke aineet on jo ostoskärryssä, vielä leipätiskin kuuman rapeaa patonkia niin siinä se on..... Kyllä kävi ripeästi, miksei kävisi, on tässä kaupassa käyty ja ruokia tehty aiemminkin....
Tartun miestä käsikynkästä ja eiku menoksi.... Johdatan miestä kohti kassoja...
Ei voi olla totta, mies tulee vastaan ostoskärryjä työntäen tyrmistynyt ilme kasvoillaan.... KUKA ON TÄMÄ MIES MINUN KAINALOSSANI...
En jää katsomaan vaan ryntään kumppanini kainaloon, elikä vaihto ja lennossa.
Sinne jäi aterian ainekset ja hyvät pihvit.....
Jälkeen päin ihmettelin ja ihmettelen yhä miksi tämä mies oli hiljaa, seisoi kuin nauliintuneena paikallaan kun vieras nainen kantaa tavaraa kärryyn, eikä mitä lie tavaraa, odotti vaan hiljaa ja antaa vielä johdatella kassoja kohti.....
Nyt olen oppinut, ettei mieheni odota paikallaan ostoskärryjen kanssa, vaan menee kuin aropupu pisin käytäviä, joten tarkkana on oltava mihin kainaloon kätensä työntää ja ostoksensa asettelelee....
Kuumaa on tämä Suomen suvi, mutta ei parane rutista, kyllä se routa pian tulee, viimeistään ensi talvena.....
Rakkaudella murmur
Voi tätä ihmisen kevättä ja takatalvea, nyt se on sitten tapahtunut, roikun vieraan miehen kainalossa ja oma seisoo edessä.
Mieheni, siis tulevan mieheni kasvoista loistaa epäusko,ei tässä näin pitänyt käydä. Yhdessä tultiin ja nyt on tuossa, työntää vieraan miehen kainalossa ostoskärryjä, ei noita naisia ole uskominen, mikä lie lintu vai kala..... Kaikki..
Olimme tansineet koko kevään, ensimmäinen yhteinen yökin tuli vietettyä ja nyt vaihtoi lennossa....
Oli ensimmäinen yhteisen ruuanlaiton aika, siis juhlaruokaa päätin. En minä mikään kokki ole, koskaan ollut, on vaan näytettävä, kaikki peliin, yritettävä, siis pihviä ja siihen höysteet, tie miehen sydämeen kun sanotaan vievän vatsan kautta.
Suunnistimme juuri avattuun uuteen City- Markettiin, siihen suurimpaan ja kauniinpaan, vuosi taisi olla 1989 ja heinäkuu.....
Jätin miehen ja ostoskärryt odottamaan varmaan tunnistettuuun paikkaan, pakastealtaiden viereen, minun oli tarkoitus blokata, eli valita raaka-aineet 3 ruokalajin päivälliseen.
Olin hermostunut, jännitti, uusi ja kuitenkin tuttu mies, ihastunut, oikeastaan enemmänkin. Tanssittu koko kevään niin tangot kuin foksit, ei puhuttu, ei ennen kuin viime maanataina. Silloin sitten tapahtui kyllä muutakin, mutta jääköön se mainitsematta. Nyt ollaan jo ostamassa ensimmäisen yhteisen aterian raaka-aineita....
Lihatiskillä on jonotettu, tuolta vielä salaattiaineet, perunat gratiiniin ja kerma.
Jälkiruuan jäädyke aineet on jo ostoskärryssä, vielä leipätiskin kuuman rapeaa patonkia niin siinä se on..... Kyllä kävi ripeästi, miksei kävisi, on tässä kaupassa käyty ja ruokia tehty aiemminkin....
Tartun miestä käsikynkästä ja eiku menoksi.... Johdatan miestä kohti kassoja...
Ei voi olla totta, mies tulee vastaan ostoskärryjä työntäen tyrmistynyt ilme kasvoillaan.... KUKA ON TÄMÄ MIES MINUN KAINALOSSANI...
En jää katsomaan vaan ryntään kumppanini kainaloon, elikä vaihto ja lennossa.
Sinne jäi aterian ainekset ja hyvät pihvit.....
Jälkeen päin ihmettelin ja ihmettelen yhä miksi tämä mies oli hiljaa, seisoi kuin nauliintuneena paikallaan kun vieras nainen kantaa tavaraa kärryyn, eikä mitä lie tavaraa, odotti vaan hiljaa ja antaa vielä johdatella kassoja kohti.....
Nyt olen oppinut, ettei mieheni odota paikallaan ostoskärryjen kanssa, vaan menee kuin aropupu pisin käytäviä, joten tarkkana on oltava mihin kainaloon kätensä työntää ja ostoksensa asettelelee....
Kuumaa on tämä Suomen suvi, mutta ei parane rutista, kyllä se routa pian tulee, viimeistään ensi talvena.....
Rakkaudella murmur
tiistai 4. kesäkuuta 2013
murmurin muistelot: Minkä silmä näkee sen uskoo. Voi minua sinisilmä...
murmurin muistelot:
Minkä silmä näkee sen uskoo.
Voi minua sinisilmä...: Minkä silmä näkee sen uskoo. Voi minua sinisilmäistä hölmöä. Kyllä silmät siniset voi olla, mutta pitääkö katsoa kaikkea ruusun punaisten...
Minkä silmä näkee sen uskoo.
Voi minua sinisilmä...: Minkä silmä näkee sen uskoo. Voi minua sinisilmäistä hölmöä. Kyllä silmät siniset voi olla, mutta pitääkö katsoa kaikkea ruusun punaisten...
viha ja pelko yhteen soppii
Minkä silmä näkee sen uskoo.
Voi minua sinisilmäistä hölmöä. Kyllä silmät siniset voi olla, mutta pitääkö katsoa kaikkea ruusun punaisten lasien takaa.
Minkä äiti opetti, sitä ei hevillä unohda. Hädän alaista ei jätetä, ei hyljeksitä, kaikki ovat samanarvoisia ihon väristä, sukupuolesta tai iästä huolimatta. Tätähän se äiti, mutta ennen oli ennen, nykyisin taas aivan muuta.
Ensimmäinen kerta antoi viitteitä, toinen kerta vain vahvistuksen. Viime vuoden heinäkuussa noin 6-7 Balkanin kerjäläistä oli kokoontunut Turun Ruotsalaisen Teatterin edustalle kuulemaan äkäistä "messuamista", aihe jäi vierestä kulkijalle epäselväksi, ohi kulkija kun ei ymmärtänyt käytettyä kieltä. Vihaiset ilmeet ja korotettu ääni kertoivat kuitenkin karua kieltään, työ ei oltu tehty kunnolla. Puhuja katseli pelokkaan näköistä kerjäläis joukkoa ympärillään ja antoi äänensä ja ilmeensä hallita.
Kuitenkin nämä ihmiset olivat istuneet torin reunostoilla, uhmaten kevään sateita, tuulia, kuumaa aurinkoa, ilman suojaa, resuiset vaatteet ympärillään, aamusta iltaan......
Puhuja, noin 35-40 vuotias mies, ei sääliä tuntenut.
Ei tuntenut eilenkään ja tämä eilinen oli noin vuoden päästä toukukuun kolmantena päivänä.
Nyt näin koko rahastuksen alusta loppuun....
Turun Kauppatorin Yliopistonkadun ja Aurakadun kulmassa on koko kevään istunut vanha mies rikkinäisissä vaatteissaan. Välillä on ollut pakkasta, välillä sadetta, tuulta, nyt viikon ajan polttavaa hellettä. Siinä tämä mies istuu, nojaten lyhtypylvääseen, ilman suojaa ja kerjää.....
Vanha laiha, raihnainen mies....
Eilen häntä taputteli hellästi samainen viime vuotinen "ärjyjä", taputteli ja otti kädestä.
Kaikki oli kuitenkin vain kulissia. Mies ei nähnyt minua, minua joka seisoin mieheni kanssa selkänsä takana.
Minua joka näki kerjäläisen ottavan liivinsä takaa esiin olkalaukun, laukun johon "räyhääjä" työnsi kätensä monta kertaa nyrkki täynnä kolikoita. Kolikot vaihtoivat omistajaa, jätti tosin muutaman kerjäläiselle, ojensi ne hänen oikeaan käteensä, kuin almun....
Ahneus näköjään tekee sokeaksi, seisoimme takanaan eikä nähnyt meitä.
Aina tästä on puhuttu, mutta eihän sitä usko, ennen kuin näkee..
Ja nämä sinisilmät näkevät, vaikka eivät aina haluaisi.
Ei taida pieni eläkkeeni enää Balkanin mafiaa rahoittaa.
Herää kysymys, miksi tähän ei puututa......
Hyvää kesää kuitenkin.....
Rakkaudella murmur
lauantai 1. kesäkuuta 2013
murmurin muistelot: KateusKuoleman synneistä toiseksi pahemmaksi l...
murmurin muistelot:
Kateus
Kuoleman synneistä toiseksi pahemmaksi l...: Kateus Kuoleman synneistä toiseksi pahemmaksi luokiteltu, tämän ylittää vain ylpeys ( turhamaisuus) No niin tytöt ja pojat, pystytk...
Kateus
Kuoleman synneistä toiseksi pahemmaksi l...: Kateus Kuoleman synneistä toiseksi pahemmaksi luokiteltu, tämän ylittää vain ylpeys ( turhamaisuus) No niin tytöt ja pojat, pystytk...
Kateus
Kuoleman synneistä toiseksi pahemmaksi luokiteltu, tämän ylittää vain ylpeys ( turhamaisuus)
No niin tytöt ja pojat, pystytkö tunnustamaan kirkas katseisena ettet olisi tähän kuoleman syntiin koskaan syyllistynyt..... Jos nyt todella tähän kykenet, olet joko yli-ihminen tai syyllistyt valehtelemaan jopa itsellesi.
Kukapa meistä ei olisi kadehtinut naapurin uutta autoa, menestystä, nuoren ihmisen heleää ihoa, kahvattomia vyötäröitä.
Nykysuomen sanakirjan mukaan kateus on mielentila, joka merkitsee yleensä toisen paremmuuden, menestyksen tai muun sellaisen aiheuttamaa vihaa. Kateus liittyy yleensä ihmiseen joka ei suo toiselle hyvää, vaan haluaa kaiken itselleen.
Kateus on turhamaisuuden jälkinäytös, kun oma hyvä ei ylitäkkään enää naapurin hyvää, koemme mitättömyyttä.
Ja purkautuuhan tuo huonommuuden tunne kun oikein korventaa, joten taas saadaan kärpäsestä kunnon härkänen. Viha leiskuu ja sanat sinkoilee, juonitellaan, tartutaan kättä pitempään.....
Ystävä ystävää vastaan, veli sisarta, sotaa ja ahdistusta...
Mikä hiivatti meitä ihmisiä vaivaa kun emme osaa elää rauhassa toisiamme kannustaen.
Täytyy tunnustaa että on tuossa kateudessa hyviäkin elementtejä se saa monet uurastamaan tavoitteensa puolesta, opiskelemaan, säästämään uutta autoa tai asuntoa varten.
Entäs turhamaisuus, en kyllä ymmärrä miten se edes voi kuulua seitsemän kuoleman synnin joukkoon, tai olenko ymmärtänyt synnin väärin ??
Minä turhaisista turhamaisin naisihminen geelattuine kynsineni, minähän olisin valmis vaikka vappumarsille turhaisuuden puolesta.
Mutta että meillä naisilla olisi vielä peniskateus, taisi tuo Sigmud Freud ajatuksineen olla meille naisille kateellinen kun tälläisiä suustaan päästi vuonna 1931, ja tämä ajatus kuulemma kuului hänen tunnetuimpiinsa. Voi Sigmud sentään kun et ole saanut kokea tätä naiseuden ihanuutta.
Entäs feminismi, sehän tavoittelee naisten syrjinnän lakkauttamista. Ihan niin kuin nainen olisi huonompi miestä, mehän teemme työmme, maksamme veromme, huolehdimme miehistämme, perheestämme ja silti jaksamme olla omina kauniina itsenämme. Kuitenkin palkkapussissa euromme on n. 80 senttiä, voi naiset sentään ja meillä Suomessa naisilla on sentään hyvin.
Olemme ensimmäisenä euroopassa saaneet äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden vuonna 1906. Meillä oli ensimmäisenä naispuolinen presidentti, mutta hiertäähän se palkkapolitiikka...
Joten taitaa se kateus nousta pintaan.... Vaikka niin hyvä yritänkin olla.
Hyvää ja lämmintä kesää toivottaen.
Rakkaudella murmur
Jos oikein yrittää niin ehkä se siitä..... Ei se mato laiskan suuhun lennä..... vaikka lintu olisinkin.
perjantai 24. toukokuuta 2013
murmurin muistelot: Matka
murmurin muistelot: Matka: Matka Lähtisitkö kanssani matkalle. Pysyisitkö rinnalla, vieressä, olisitko muistini ja turvani. Tänään saatan muistaa nimesi, huomenna...
Matka
Matka
Lähtisitkö kanssani matkalle.
Pysyisitkö rinnalla, vieressä, olisitko muistini ja turvani.
Tänään saatan muistaa nimesi, huomenna ehkä kasvosi.
Pysytkö rinnalla vaikka jalkani ei kanna... Lusikka ei löydä suuta.
Autatko, olisitko saattaja, jonka joka kerran tapaan ensimmäisen kerran.
Olisitko saattaja joka ei tuomitse, kulkee rinnalla, jaksatko...
En paljoa vaadi. en paljoa odota, vain rinnalla kulkijaa, ymmärtäjää...
Hyväksyjää, armahtajaa...
Lähtisitkö saattajaksi matkalle... Juna odottaa, jäisit laiturille, saattaisit, silittäisit poskea, hiuksia... Olisit sinä.
Älä itke, kaikki on hyvin, minulla on rauha... Minua odotetaan !
Saattajia, myötäeläviä tarvitaan, yksinäisiä vanhuksia odottaa yksinäinen vanhuus.
Olisiko sinusta saattajaksi, rinnalla kulkijaksi...
Vapaaehtoistyö antaa enemmän kuin ottaa, meitä kaikkia tarvitaan.
Tartu haasteeseen, unohda ennakkoluulo, uskalla; tämä uskallus ei maksa.
Uskalla olla ihminen ihmiselle ! Kaikki vanhenemme, osa unohdettuina, yksinään...
Rakkaudella murmur, muuten aloitin vapaaehtoistyön ja löysin harvinais laatuisen ystävyyssuhteen... Koskaan ei ole liian myöhäistä.
Kirjoitellaan, hyvää kesää !
Kirjoitin tämän jo vuosia sitten, mutta runo tai pikemminkin runonen on yhä ajankohtainen. Teen yhä vapaaehtoistyötä, jopa ystäväni on sama. Ystävyytemme on lujittunut se jatkuu ja jatkuu, kunnes on aika nousta viimeiseen junaan, viimeiseltä pysäkiltä.
Meitä vapaaehtoisystäviä tarvitaan, sinua, minua. Kenenkään ei ole hyvä olla yksin. Kukaan ei halua lähteä yksin.
Lähtisitkö kanssani matkalle.
Pysyisitkö rinnalla, vieressä, olisitko muistini ja turvani.
Tänään saatan muistaa nimesi, huomenna ehkä kasvosi.
Pysytkö rinnalla vaikka jalkani ei kanna... Lusikka ei löydä suuta.
Autatko, olisitko saattaja, jonka joka kerran tapaan ensimmäisen kerran.
Olisitko saattaja joka ei tuomitse, kulkee rinnalla, jaksatko...
En paljoa vaadi. en paljoa odota, vain rinnalla kulkijaa, ymmärtäjää...
Hyväksyjää, armahtajaa...
Lähtisitkö saattajaksi matkalle... Juna odottaa, jäisit laiturille, saattaisit, silittäisit poskea, hiuksia... Olisit sinä.
Älä itke, kaikki on hyvin, minulla on rauha... Minua odotetaan !
Saattajia, myötäeläviä tarvitaan, yksinäisiä vanhuksia odottaa yksinäinen vanhuus.
Olisiko sinusta saattajaksi, rinnalla kulkijaksi...
Vapaaehtoistyö antaa enemmän kuin ottaa, meitä kaikkia tarvitaan.
Tartu haasteeseen, unohda ennakkoluulo, uskalla; tämä uskallus ei maksa.
Uskalla olla ihminen ihmiselle ! Kaikki vanhenemme, osa unohdettuina, yksinään...
Rakkaudella murmur, muuten aloitin vapaaehtoistyön ja löysin harvinais laatuisen ystävyyssuhteen... Koskaan ei ole liian myöhäistä.
Kirjoitellaan, hyvää kesää !
Kirjoitin tämän jo vuosia sitten, mutta runo tai pikemminkin runonen on yhä ajankohtainen. Teen yhä vapaaehtoistyötä, jopa ystäväni on sama. Ystävyytemme on lujittunut se jatkuu ja jatkuu, kunnes on aika nousta viimeiseen junaan, viimeiseltä pysäkiltä.
Meitä vapaaehtoisystäviä tarvitaan, sinua, minua. Kenenkään ei ole hyvä olla yksin. Kukaan ei halua lähteä yksin.
keskiviikko 15. toukokuuta 2013
murmurin muistelot: Voi hypotalamus minkä teit
murmurin muistelot: Voi hypotalamus minkä teit: Onneksi olen syytön , siis viaton ja puhdas kuin pulm unen. Ei ole minun vikani että hiukseni harvenevat ja harmaantuvat , iho rypistyy ja...
Voi hypotalamus minkä teit
Onneksi olen syytön, siis viaton ja puhdas kuin pulmunen. Ei ole minun vikani että hiukseni harvenevat ja harmaantuvat, iho rypistyy ja rinnat roikkuu kuin kivityömiehen taskuläpät. Ei syyllinen on löytynyt, se on hypotalamus. Eikä tätä ihmettä löytäneetkään kuka tahansa vaan tämän nk. "vanhuudenlähteen" löysivät yhdysvaltalaiset tutkijat Yeshivan yliopistossa.
Hiiret sen todistivat jälleen kerran, nimittäin tutkimus osoitti että hypotalamus kontrolloi hiiren vanhenemiseen liittyviä muutoksia koko kehossa.
Niinpä viisaat tutkijat päättelevät että samaisella aivojen hypotalamuksella olisi merkittävä rooli myös ihmisen vanhenemisessa.
Ei siis tarvitse ostaa minihametta ja kalliita ryppyvoiteita. Entäs kiristykset ja botoksit, pitääkö nekin unohtaa, kysyn vaan, kun kerran mikään vippas konsti ei kuitenkaan auta. Ollaanko me naiset kuitenkin tämän kysyisen hypotalamuksen armoilla.
Ei auta puumailu nuoren lihan ja lihasten kanssa, ei mikään. Me yksinkertaisesti vanhenemme, ei auta edes hätähuuto ja puhelimen hätäpäivystys. Vanhuus tulee, oletko valmis....
Pitääkö vielä ikänaisen olla aina valmiina kuin partiolainen, ottaakseen vastaan hypotalamuksen ilkeä suunnitelma.
Tehkää nyt ihmeessä enemmän töitä siellä tutkimus hommissa, maalaisjärjellä koko vanhuustutkimus voisi kääntää nurinpäin, jospa se nuoruuslähde sieltä löytyisi pulputtamaan eliksiiriä ainakin naisväelle.
On kahvoja ja kurveja ihan liiaksikin, koettakaa edes saada se hypotalamus johonkin aisoihin. Poistaisi edes tämän ikuisen himon hyvään ruokaan. Mutta ei houkutuksia vaan houkutusten perään....
Pitää alkaa laihis, siis rospuutto, ei tässä muukaan auta, kun häpeää katsoa tavaratalon peilistä itseään. Ei auta vaikka kuinka jättää hengityksen väliin ja yrittää kiristää olemattomia vatsalihaksiaan, siellä se pönöttää ja entäs kyljen kahvat.
No katsotaan ja palaillaan, jos en nyt hetskohtisellaan niin paljon dementoidu etten tänne löytäisi, siis blogiin.
Kesän herkkuja odotellen, välillä paastoen...
Rakkaudella murmur............
tiistai 23. huhtikuuta 2013
murmurin muistelot: Kun järki ei päätä pakota,...
murmurin muistelot:
Kun järki ei päätä pakota,...: Kun järki ei päätä pakota , ei suksikaan luista Jos en t ietäisi olevani nainen , niin nyt se varmasti vahvis t...
Kun järki ei päätä pakota,...: Kun järki ei päätä pakota , ei suksikaan luista Jos en t ietäisi olevani nainen , niin nyt se varmasti vahvis t...
Kun järki ei päätä pakota, ei suksikaan luista
Jos en tietäisi olevani nainen, niin nyt se varmasti vahvistui.
Eihän kukaan järkevä ihminen osta uutta juhlatakkia, ensinnäkään kun juhlia ei ole tulossa. Vielä kun takki ei ole sopiva, siinä on vanhanaikaiset olkatoppaukset, liian pitkät hihat, ja kaiken muun lisäksi se on armottaman leveä....
No miksi siis ostin sen, mikä aiheutti moisen mielenhäiriön. No se oli ihanan keveästä materiaalista tehty, väri oli mitä sopivin siniharmaisiin hiuksiini ja tietenkin samanvärisiin silmiini. Seli seli, nämä on taas näitä naisen selityksiä kun tulee töpättyä.
Mutta onhan siinä ihana kaulus, ja edullinen hinta. Kaiken lisäksi se sopii valkoisiin pitkiin housuihini, minulla on siihen sopivat laukku ja kengät.
No nyt helpotti hieman, mutta kuitenkin, kuka muu olisi niin hölmö että ostaa jo valmiiksi liian ison jakun; ei ainakaan kukaan mies.... No onneksi tiedän hyvän ompelijan, elikä juuri kaupasta ostettu uusi jakku viedään korjaukseen.
Kyllä taitaa tulla jakulle hintaa, niinhän sille, sitä on nyt sitten pidettävä useasti että maksaisi itsensä takaisin. Ja ainoastaan siksi kun se oli niin ihanan värinen ja siinä oli se jumalainen kaulus..... Eikä se materiaaliakaan hullumpi ollut. Kyllä minä olen typerä, ihan itse valitsin ja sovitin, myyjän ei tarvinnut edes tuputtaa kun jo jonotin kassalle..... Kukahan laittaisi minut ostopoikottiin tai muuhun ostokieltoon, tämä ei ole enää normaalia. Tai laittaisiko tämän siihen dementian piikkiin.
Rakkaudella murmur, hyvää kevättä
Jos näät minut vaalean siniharmaassa jakussa jossa on jumalainen kaulus, siinä se on, jakku jossa ilmenee murmurin koko dementian kaari.... Elikä ken vois liekin sammuttaa kun se kerran leimahtaa.... Se väri, ja ennen kaikkea se kaulus..... Olihan se pakko ostaa, vai oliko???? No perästä kuuluu.....
tiistai 16. huhtikuuta 2013
murmurin muistelot: Ken kuritta ka...
murmurin muistelot:
Ken kuritta ka...: Ken kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. Aijai mikä kauhea vanha sanonta, kuria kun löytyy niin henk...
Ken kuritta ka...: Ken kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. Aijai mikä kauhea vanha sanonta, kuria kun löytyy niin henk...
Ken kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. Aijai mikä kauhea vanha sanonta, kuria kun löytyy niin henkistä kuin ruumillistakin.
Ruumiillinen kun useimmin tarkoittaa pelkistetysti remmiä perseelle, eikä varsinaisesti kasvata edes persustan istuma lihaksia, nahasta puhumattakaan. Taitaa vaan opettaa ratkaisu mallin elämän patti tilanteeseen. Joten turpiin vaan ja onnea....
Entäs henkinen kuri, siinäkin kun saattaa käydä ohrasesti. Kuri kun helposti lipsahtaa alistamisen puolelle.
Alistettu koira puree, entäs alistettu nuori, pureeko, lyökö, tai jatkaako alistamisen mallia eteenpäin aina seuraavaan sukupolveen.
Entäs kuritta kasvaminen, no sehän on tätä niin kutsuttua nykyaikaa, hippi aika kun tuli ja meni jo aikaa sitten.
Lapsuuden kodissani riitti, isän vihainen katse. Se taisi olla sitä auktoriteettia. Kuitenkin minusta tuli se mikä olen...
Mutta rakkaus, säännöt, myötäeläminen, oikeastaan elämiseen opettaminen, teillä nuorilla äideillä ja isillä on siihen paremmat tiedot ja mahdollisuudet kuin meillä vanhoilla jäärillä. Meidät kasvatettiin, ei aina niinkään rakkaudella vaan vanhanaikaisilla ikiaikaisilla säännöillä, elikä pelolla ja vaatimuksilla.
Kirjaimellisesti siihen ei tarvittu ruumiillista kuria, pelko riitti.
Siis kannusta ja rakasta lastasi, älä murskaa luita älä mieltä.
Jokaisessa kasvattajassa löytyy nuoren tulevaisuus.
Entäs säännöt, mikään yhteisö ei pärjää ilman kunnollisia pelisääntöjä, ei edes ihmiskunta. Meitä kun on monen kirjava joukko ja jokaisella omat mielipiteemme, eihän niistä ota selvää naapurin Eskokaan. Joten pakko meidän on olla mukana edes jonkinlaisessa kompromississa.
Hyvää kevättä, pitkästä aikaa.... Kirja lähti kustantamoon joten pelätään pahinta ja odotellaan, mihis tässä kiire on valmiissa maailmassa.
Rakkaudella murmur
maanantai 18. maaliskuuta 2013
murmurin muistelot: Alastomat miehet häiriköivät Suomenneitoa, onko sy...
murmurin muistelot: Alastomat miehet häiriköivät Suomenneitoa, onko sy...: Harvardin lääketieteellisen koulun viimevuotinen tutkimus todella paljasti muutakin kuin osoitti jogurtin pienentävän ylipainoriskiä, ja ni...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)